Kamerat, valokuvaus ja postikortti mullistivat kuvallisen viestinnän 1800–1900-lukujen vaihteessa. Älypuhelinten kamerat, pikaviestisovellukset, sosiaalinen media ja tekoäly mullistivat saman asian sata vuotta myöhemmin uudelleen.

1890-luvun lopulla miljoonat edulliset valokuvapostikortit tulivat kaikkien ulottuville ja niitä ryhdyttiin hyödyntämään viestinnässä. Postikorttien kuvissa alettiin esittää kaikenlaisia aiheita: onnettomuuksia, tulipaloja, maanjäristyksiä, mielenosoituksia ja sotaa. Kuvapostikorttien avulla valokuvat kiinnittyivät tiiviisti osaksi elämäämme ja alkoivat vaikuttaa mielipiteisiimme. Valokuva sai meistä tiukan otteen.

Näyttely esittelee valokuvan syntyä ja käyttökulttuuria niin kuvajournalismin, maisemakuvauksen kuin postikortin käytön näkökulmista. Näyttely nostaa esiin myös valokuvaajia linssin takaa ja johdattaa kävijän pohtimaan, mikä kuvan merkitys on meille nykyään. Osana näyttelyä on myös taiteilija Sami Lukkarisen ja tulevaisuustutkija Roope Mokan tekoälyllä tuotettuja kuvia tutkiskeleva teos.

Näyttely perustuu Olavi Hankimon keräämään laajaan kansainväliseen postikorttiaineistoon ja sen analyysiin. Postimuseon julkaisema, Olavi Hankimon kirjoittama teos Isänmaan yö – Vastarintaa ja uutiskuvia postikorteilla keskittyy kuvajournalismiin ja täydentää näyttelyä. Saatavilla Vapriikin museokaupasta.

Näyttelyssä kiinnitetään erityistä huomioita saavutettavuuteen. Näyttelysisältöihin voi tutustua kuvailutulkkeiden avulla, jotka toteutetaan yhteistyössä Tampereen yliopiston Kuvailutulkkauksen käsikirja -hankkeen kanssa.