Suomen pelimuseo
SUOMALAISIA PELEJÄ JA PELIKULTTUURIA
Suomen pelimuseo kertoo suomalaisista peleistä ja niiden pelaajista kolmella eri vuosisadalla
Pelimuseossa on esillä paitsi digitaalisia pelejä, myös erilaisia lauta- ja roolipelejä, sekä perinnepelejä. Yhteensä sadan eri pelin kautta nähdään läpileikkaus suomalaiseen peliteollisuuteen ja sen historiaan, mutta myös pelien tekemiseen varsinaisen peliteollisuuden ulkopuolella. Osa peleistä on hyvin tunnettuja, mutta toisia ei ole koskaan edes julkaistu. Mukana ovat paitsi kaikkien tietämät Afrikan Tähti (1951), Angry Birds (2009), Fortuna (1926), Hugo (1993), Matopeli (1997) ja Max Payne (2001), myös vähemmän tunnettuja pelejä kuten UnReal World (1992), Pro Pilkki (1999), Porrasturvat (2002), My Summer Car (2016) ja Hup-peli (1988). Suurin osa peleistä on pelattavana.
Elämykset ovat tärkeä osa Suomen pelimuseota. Museossa kävijät pääsevät pelaamaan yhteensä liki sataa eri peliä, sekä kokeilemaan eri aikakausien pelejä niiden oikeissa ympäristöissä. Museon pelihallissa on kokeiltavana flippereitä, arcade-klassikoita ja elektromekaanisia laitteita 1970-luvulta. Eri vuosikymmenille pyhitetyissä teemahuoneissa pääsee puolestaan tutustumaan pelaamisen tiloihin vuodesta 1980 lähtien. Mukana on paitsi TV-peli Pongin, Commodore 64:n, NES:n ja Amiga 1200:n ympärille rakennettuja miljöitä, myös menneiden pelikauppojen tunnelmaa, cosplaytä ja retropelaamista.
Pelimuseo on myös kohtaamispaikka, jossa pelialan menneisyys ja nykyisyys voivat lyödä kättä. Se tarjoaa tilat keikoille, luennoille, seminaareille, pelimaratoneille, erilaisille harrastajakokoontumisille, elektroniselle urheilulle ja vaikkapa game jameille. Se on paikka, johon kaikkien peleistä kiinnostuneiden on helppo tulla ja jonka ilmapiiri ruokkii myös uusien peli-ideoiden synnyttämistä, ja jossa peliharrastajat voivat esitellä omia kiinnostuksen kohteitaan.
Suomen pelimuseo on syntynyt Tampereen kaupungin, Mediamuseo Rupriikin, Pelikonepeijoonien ja Tampereen yliopiston yhteistyönä. Suomen pelimuseota ovat rahoittaneet sekä Tampereen kaupungin museopalvelut että Avoin Tampere -ohjelma. Lisäksi osa rahoituksesta kerättiin vuonna 2015 järjestetyssä joukkorahoituskampanjassa, jonka kautta museota tuki 1120 mesenaattia.
