Korjausneuvonta

Pirkanmaan maakuntamuseo neuvoo vanhojen rakennusten korjaamisessa sekä ohjaa arvokkaiden rakennusten restauroinnissa. Maksutonta neuvontaa suorittavat perinnerakennusmestari sekä tarvittaessa rakennustutkijat.

Yhteyttä kannattaa ottaa hyvissä ajoin ennen korjaustöihin ryhtymistä. Korjausneuvontatoiminnassa tunnistetaan esim. vaurioita ja niiden aiheuttajia sekä neuvotaan ongelmien ratkaisussa. Museo suosittelee korjaamaan rakennuksen sen omilla ehdoilla, ominaispiirteitä kunnioittaen, perinteisiä materiaaleja ja alkuperäisiä rakennusosia vaalien.

Vinkkejä yleisesti kohdattuihin ongelmiin on kerätty Pirkanmaan maakuntamuseon julkaisemaan perinnerakentajan ohjekirjaan. Pirkanmaan maakuntamuseo ylläpitää myös taitajarekisteriä ammattilaisista, jotka pystyvät suorittamaan tiettyjä korjauksia.

Pirkanmaan maakuntamuseo osallistuu Museoviraston ja Ely-keskuksen korjausavustusten käytön valvontaan sekä päätösprosesseihin viranomaisyhteistyönä.

Vanhan rakennuksen korjaus on monipuolista tietoa ja taitoa vaativa tehtävä. Rakennustekniikan täydellinen muuttuminen toisen maailmansodan jälkeen on tuonut mukanaan paljon ongelmia uuden ja vanhan tekniikan yhteensovittamisessa.

Nykyinen uudisrakennustekniikka ei sellaisenaan sovellu perinteisellä rakennustekniikalla rakennettujen talojen korjaukseen. Vanhojen talojen korjaaminen edellyttää vanhan rakentamistavan ja -tekniikan tuntemusta, jotta voitaisiin välttää väärin tehtyjä korjauksia.

Sellaisia taloja, joita rakennettiin ennen 1940-lukua, ei enää rakenneta, mikä korostaa vanhojen rakennusten historiallista arvoa ja säilyttämisen tärkeyttä.

Vanhan ja arvokkaan rakennuksen korjaukset tulisi tehdä niin, että rakennus säilyy mahdollisimman pitkään. Korjauksen suunnittelussa pitäisi aikatähtäyksenä käyttää mielummin sataa tai satoja vuosia kuin kymmeniä.

Jatkuva kunnossapito on olennainen osa kaikkien rakennusten hoitoa. Sillä voidaan huomattavasti pidentää rakennusten elinikää ja usein välttää kerralla tehtäviä suuria ja kalliita korjauksia.

Korjaus tulee tehdä niin, ettei se estä myöhempiä korjauksia. Käsityömäisen rakennustekniikan helppous muuttaa, vaihtaa ja poistaa osia tulee säilyttää. Tämä merkitsee alkuperäisten kaltaisten työmenetelmien sekä sellaisten materiaalien käyttämistä, joita voidaan tarvittaessa poistaa vahingoittamatta muita rakenteita. Liitokset eivät saa olla vahvempia kuin rakenneosat, eikä materiaalien ja pinnoitteiden tarttuvuus alustaa vahvempi.

Rakennuksessa tulisi korjattaessa pyrkiä tekemään mahdollisimman pieniä muutoksia. Rakennuksen käyttö tulisi valita niin, että se voidaan sopeuttaa olemassa oleviin tiloihin. Rakenteellisesti hyvin toimineen rakennuksen olosuhteita, kuten kosteus- ja lämpöteknistä toimivuutta, sisäilmastoa ja rakenteiden toimintaa tulisi mahdollisten vaurioiden välttämiseksi muuttaa mahdollisimman vähän.

Rakenteiden hengittävyys tulee pyrkiä säilyttämään. Rakenteiden ja materiaalien muuttaminen edellyttää perusteellista analyysiä siitä, miten alkuperäinen rakenneosa on toiminut, tietoa uuden rakenteen ja materiaalin ominaisuuksista sekä huolellista ja ammattitaitoista suunnittelua.

Myös uusien tilojen ja erityisesti kosteiden tilojen suunnittelu on tarkkuutta ja ammattitaitoa vaativa tehtävä.

Vanhaa rakennusta korjattaessa tulisi käyttää sellaisia rakenteita ja materiaaleja, jotka vastaavat teknisiltä ominaisuuksiltaan mahdollisimman hyvin alkuperäisiä ratkaisuja. Näin säilytetään rakennuksen luonne ja vältetään virheellisistä muutoksista mahdollisesti myöhemmin aiheutuvia vaurioita.

Perinteisten rakenteiden ja materiaalien ominaisuuksista ja pitkäaikaisesta kestävyydestä ei aina ole olemassa tutkimustietoa, mutta kokemusperäistä tietoa löytyy jo hyvin pitkältä ajalta. Kaikkia alkuperäisiä materiaaleja ei myöskään ole enää kohtuudella saatavissa, jolloin joudutaan turvautumaan niitä lähinnä vastaavaan tuotteeseen. Jos korjaamiseen käytetään alkuperäisestä poikkeavia materiaaleja, tulee niiden ominaisuuksista, toiminnasta, vanhenemisesta ja huollettavuudesta olla hyvät tiedot.

Käytettävän materiaalin on myös ulkonäöltään sovittava rakennuksen luonteeseen, mutta vanhan materiaalin jäljittelemiseen ei silti pidä pyrkiä. Erottuva uusi materiaali kertoo oman aikakautensa tyylistä ja rakennuksen korjaushistoriasta seuraaville asukassukupolville, jotka vuorostaan jatkavat hyvin pidetyn talon tarinaa.

Ennen korjauksen suunnittelun aloittamista tulee rakennus tutkia riittävän perusteellisesti. Rakennuksen rakennusfysikaalista toimintaa tulisi seurata vähintään vuoden ajan.

Suunnittelua varten tarvitaan mahdollisimman hyvät tiedot rakennuksen rakenteista, materiaaleista, vaurioista, puutteista ja aikaisemmin tehdyistä korjauksista.

Kaikki korjaustoimenpiteet täytyy kirjata helpottamaan tulevia korjauksia. Alkuperäisiin suunnitelmiin tulee yleensä muutoksia työn aikana, ja suunnitteluasiakirjat onkin pidettävä ajan tasalla oikean tiedon säilyttämiseksi.

Museovirasto kokoaa tietoa säilyttävästä korjaamisesta ja restauroinnista Korjaustaito -sivustolleen, josta löytyy muun muassa työohjeita sekä toteutuneiden korjauskohteiden esittelyjä.

Pirkanmaan maakuntamuseo on koonnut rakennusperinteen taitajia yhteen rekisteriin, joka päivittyy jatkuvasti. Jos tunnet oman alasi vanhat työmenetelmät ja materiaalit, noudatat säästävän korjaamisen periaatteita ja tähtäät työssäsi rakennusperintömme säilyttämiseen, olet tervetullut joukkoon. Toivomme mukaan myös perinteitä kunnioittavia suunnittelijoita, talotekniikan osaajia sekä alan opiskelijoita, jotka tahtovat töihin ja oppimaan kokeneempien tekijöiden mukaan.

Taitajareksiteriin voi ilmoittautua tästä. Hyvän taitajan voi myös ilmiantaa lomakkeella jolloin olemme häneen yhteydessä. Tervetuloa!

Taitajarekisteri