Teollisuuskokoelmat

Tampereen vahvaa teollisuushistoriaa edustavat parhaimmillaan tehtaiden suuret kokoelmat, kuten Finlaysonin ja Tampellan kokoelmat. Näiden kokoelmien kautta on mahdollisuus luoda näkymä tehtaiden ympärille muodostuneeseen yhteisöllisyyteen, sillä suurimmista teollisuuskokoelmista löytyy valokuvia mm. tehtaiden harrastustoiminnasta, henkilökunnan vapaa-ajan vietosta, juhlista ja muista sosiaalisen toiminnan piiriin kuuluvista tapahtumista. Kokoelmat koostuvat pääasiassa dokumentaarisista tehdas- ja tuotekuvista.

Vapriikin kuva-arkiston kokoelmista löytyy aineistoa myös muista elinkeinohaaroista.

A. Arvi Ahlqvist

A. Arvi Ahlgvistin Kone- ja Metalliteollisuusliike toimi vuodesta 1876 lähtien Tampereella. Sen logossa on merkitty perustamisvuodeksi 1862, jolloin perustaja Ananias Eliaanpoika Ahlqvist (s.1835) sai Ikaalisten kauppalan kuparisepänoikeudet. Tampereella liike toimi alkujaan Ahlqvistin talossa (Hämeenkatu 23) ja se siirtyi vuonna 1911 Hallituskadulle (Hallituskatu 11), jossa se sijaitsi koko yrityksen toiminta-ajan vuoteen 1965 asti. Ahlqvistin poika vaskiseppä, tehtailija Ananias Arvid Ahlqvist (1863-1914) harjoitti yritystoimintaa yhtiökumppaniensa (toiminimi Ahlqvist, Waskinen & K:ni) kanssa vuodesta 1898  vuoteen 1909 saakka, jolloin he jatkoivat omine yrityksineen. Ahlqvistin kuoltua 1914 yrityksen toimintaa jatkoi hänen perikuntansa. 

A. Arvi Ahlqvistin konepaja valmisti mm. palokalustoa, höyrykeittimiä sairaaloiden, tehtaiden ja hotellien y.m. laitosten keittiöihin, tyhjökeittimiä tehtaille, vaatteiden pesukoneita sekä keskipakoiskukuivaajia että höyrymankeleita pesuloille. Ahlqvistin kokoelma sisältää pääosin tuotekuvia. Määrältään kuvia on noin 200 kpl vedosta, noin 80 kpl mv-negatiiveja ja 4 kpl lasinegatiivia.

Cargotec (Valmet)

Valtion metallitehtaat muodostettiin jatkosodan jälkeen valtion omistamista asetehtaista. Tuotanto muutettiin sotakorvaus- ja siviilituotteiksi.

Valtion lentokonetehtaan toiminta alkoi Tampereen Härmälässä vuonna 1936. Se oli yksi Suomen tärkeimmistä tutkimusyksiköistä ennen toista maailmansotaa. Sodan jälkeen Lentokonetehtaalla koottiin ilmavoimien lentokoneita ja valmistettiin mittausinstrumentteja, mutta tuotanto laajeni muun muassa kiskokalustoon, hisseihin ja siirtokoneisiin. Tehtaasta tuli varsinainen siirtokonetehdas 1980-luvulla.

Valmetin kokoelma keskittyy tuotteisiin ja erityisesti vanhoihin lentokoneisiin, kiskokalustoon sekä nosto- ja siirtolaitteisiin. Mukana on myös Valmetin Linnavuoren moottoritehtaan kuvia sekä Instrumenttitehtaan kuvia. Suurin osa on digitoimatta. Diafilmejä, negatiiveja ja vedoksia on 1930-luvulta 1980-luvulle noin 20000–30000. Videokasetteja siirtokoneista 1980- ja 1990-luvulta on noin 200 kappaletta.

Kokoelmassa on vähän kuvaajatietoja, mutta tiettävästi ainakin E.M. Staf ja Veikko Kanninen kuvasivat Valmetille.

Finlayson

Finlaysonin puuvillatehtaan valokuvakokoelmaa kartutettiin tehtaan toimesta teknisen piirustusarkiston yhteydessä. Suurin osa valokuva-aineistosta syntyi tehtaan toiminnan tallentamisesta.

Pääpiirteittäin kokoelmaan kuuluu puuvillan käsittely, kankaan kutominen sekä tarkastus ja ompeleminen, tehtaan kaikenlainen toiminta: voimalaitokset, sähköntuotanto, PMK, tehdasrakennukset, johtajien ja työläisten asuintalot sekä Finlaysonin sosiaalinen toiminta kaikkinensa, työväen harrastustoiminta, henkilöt ja tuotteet. Erillisenä osuutena on tallennettu Nottbeck-suvun kuvat. Suurin osa kuvista on Tampereen tehdasalueelta.

Kuvat ajoittuvat noin 1890-luvulta 1980-luvulle kattaen tehtaan vaiheita eri ajoilta. Tehtaan työntekijöistä kuvia on ottanut kankurimestari William Lomax ja teknikko Teuvo Mäkinen. Muut kuvaajat ovat aikansa merkittäviä kuvaajia.  Kokoelmat sisältävät kuvia yhteensä noin 80 000.

Haka

Edistysmielisen osuuskauppaliikkeen (OTK, KK), Vakuutusyhtiö Kansan ja muiden järjestöjen perustama, ensin Asuntokeskuskunta Haka, myöhemmin Rakennuskunta Haka ja Haka Oy, perustettiin Helsingissä ja se toimi vuosina 1938–1994. Sen perustamisajatuksena oli tuottaa vakautta rakennusurakointiin ja helpottaa asuntopulaa. Asuntokeskuskunta Tampereen Haka perustettiin vuonna 1940. Sen suurimpia perustajia olivat edellisten lisäksi Tampereen kaupunki ja Osuusliike Voima.

Haka oli suuri alue- ja lähiörakentaja sekä idänkaupan suurhankkeiden urakoitsija. Tampereella se toteutti muun muassa Näsinneulan, Asunto-osakeyhtiöt Ilmarin Tornit, Kalevan Tornit ja Teiskon Tornit, Kalevan aluetta laajemminkin, sekä oli mukana rakentamassa Hervannan, Multisillan ja Tesoman lähiöitä. 1990-luvun alun lamassa rakennustuotanto ja asuntokauppa vähenivät voimakkaasti, ja Haka haettiin konkurssiin.

Hakan kokoelman aiheisto keskittyy luonnollisesti rakentamiseen ja erityisesti valmiisiin rakennuksiin. Kuvia on julkisista rakennuksista, liikerakennuksista ja asuinrakennuksista. Mukana on myös ilmeisesti kuvia asuin- ja liikekäyttöön rakennetuista vanhoista tehdasalueista, kuten Klingendahlista ja Lapinniemestä. Rakennusten lisäksi on kuvia juhlista ja vierailuista.

Kokoelmassa on 200–250 vedosta 1970–1980-luvuilta sekä noin 2000–3000 diapositiivia ja negatiivia 1970–1990-luvuilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu runsaasti lehtileikkeitä vuosilta 1970–1977. Hakalle valokuvasivat ainakin Lasse Koivunen, Lehmus-kuvaamo, Pekka Pakula, Yrjö Oksa ja Studio Lounamaa.

Nokia

Nykyinen tietoliikennealan yritys Nokia kehittyi suomalaisittain perinteisestä monialayrityksestä Oy Nokia Ab:sta, joka syntyi Suomen Kumitehtaan, Nokia Osakeyhtiön ja Suomen Kaapelitehtaan fuusiossa vuonna 1966. Nokia Osakeyhtiön toiminta alkoi puuhiomosta Tampereella vuonna 1865 ja jatkui Nokialla vuonna 1868. Puuhiomosta laajennettiin paperin-, selluloosan- ja sähköntuotantoon.

Kokoelmassa on kuvia eri tuotantoprosesseista, tehdasrakennuksista ja teollisuusalueista, ja myös työntekijöistä, asuinalueista ja sosiaalisesta toiminnasta. Mukana on myös tuotekuvia ja ilmakuvia. Kokoelma on teollisuustuotannon, laajentamisprojektien ja Oy Nokia Ab:n Nokialla omistamien alueiden suhteen hyvin kattava. Kokoelma koostuu pääosin vedoksista, joita on noin 5400. Tämän lisäksi on satoja diaruutuja.

Nokia tilasi töitä useilta valokuvaajilta. Lehtioksa eräänlaisena hovikuvaajana valokuvasi 1920-luvulta 1970-luvun alkuun. Muun muassa E. M. Stafin valokuvia on 1950-luvulta, Matti Selänteen valokuvia 1970-luvulta sekä teollisuuskuvaukseen erikoistuneiden yritysten (mm. B. Möller ja Oy Opte-West Ab) kuvia 1960–1970-luvuilta.

Sarvis

Sarvis Oy perustettiin vuonna 1921. Liikeideana oli muovituotteiden kuten nappien ja kampojen valmistaminen kaseiinista sekä kaseiinin myyminen. Raaka-ainetta kaseiinia saatiin kuoritusta maidosta kotimaasta. Kaseiini ei ollut palo- ja räjähdysherkkä, kuten toinen muovin raaka-aina selluloidi, mutta se ei kestänyt kosteutta. 1930-luvulla alkoi bakeliitin käyttö raaka-aineena ja 1950-luvulla synteettiset kestomuovit yleistyivät voimakkaasti.

Sarvis Oy:n toiminta oli alkuvuosina tappiollista. Vuonna 1926 sen pääomistajaksi tuli Emil Aaltonen, Lokomon ja Aaltosen kenkätehtaan omistaja. Tämän jälkeen taloudellinen tulos kääntyi voitolliseksi. 1970-luvulla näkymät olivat epävarmoja öljykriisin ja muovituotteiden kysynnän vaihteluiden takia. Sarviksen toiminta Hatanpäällä loppui 1990-luvun alussa.

Kokoelman valokuvissa pääpaino on tuotteissa ja tuotantolaitteissa. Merkittävän kokonaisuuden muodostavat studiossa otetut tuotekuvat. Kokoelmassa on myös valokuvia henkilökunnasta, juhlista, mainoksista, rakennuksista, tehdaspalokunnasta ja vierailuista. Kokoelman suuruus on noin 700–800 vedosta ja 800–900 negatiivi- ja diapositiiviruutua. Valokuvaajia oli useita, kuten Veikko Kanninen, Ensio Kauppila, Pertti Oulasvirta ja Juhani Riekkola, ja niitä löytyy mm. diaareista 597, AL, TKA Kanninen ja TTM: Sarvis. Suuri osa kuvista on liimattu kartongille, joten niiden takana olevat mahdolliset kuvaustiedot eivät ole näkyvillä.

Tampella

Tampella aloitti toimintansa vuonna 1856, yhtiö harjoitti pääosin metalli-  ja tekstiiliteollisuutta. Kuten tehdaskokoelmat yleensä, syntyi Tampellankin kokoelma tehtaan omasta tarpeesta. Tuotantoprosesseja, tuotteita, työntekijöitä ja tehdasrakennuksia kuvautettiin jo 1800-luvun lopulta lähtien.

Tampellan kokoelmasta löytyy pellavan käsittelyä, langan kehruuta ja kutomista sekä kankaiden suunnittelua kuvaavia otoksia. tekstiiliteollisuutta käsittelevä osa-alue on Lapinniemen tehtaan tuotannon ja työn kuvaus. Laivojen, vesihiomakoneiden, vetureiden, turbiinien, asevalmistuksen sekä paperikoneiden valmistusprosessien ja valmiiden tuotteiden kuvien kautta avautuu suomalainen metalliteollisuus.

Tampellan alueen rakennushistoria on tallennettu hyvin kokoelmassa. Kuvat ovat ottaneet pääosin tunnetut tamperelaiset kuvaajat sekä tehtaalla työskennelleet Aslak Lehto sekä Ilpo Peuhkuri. Peuhkuri dokumentoi Tampellan alueen ja työvaiheet vuosina 1990–1991 juuri ennen tehtaan sulkemista. Kuvia on myös Tamrockin tehtaalta, joka ainoana jatkaa Tampellan tuotantoa Tampereella. Kokoelmassa on noin 25 000 kuvaa.

Tuotanto

Osuusliike Tuotanto perustettiin leipomoliikkeeksi vuonna 1914. Sota-aika vaikeutti suunnitelmia, eikä leipomo-, kahvila- ja ruokalatoiminnat olleet kovin kannattavia. Alun perin sitoutumattomaksi tarkoitettu osuuskauppaliike jakautui 1910-luvulla kahteen ryhmään, edistysmieliseen ja pellervolaiseen, kun työväestön osuuskaupat erosivat Yleisestä Osuuskauppojen Liitosta (YOL). Osuusliike Tuotannon ja Osuusliike Voiman yhteistyö ei onnistunut, ja vuonna 1918 Tuotanto liittyi Tampereen Osuuskauppaan. Sen nimi muuttui myöhemmin Tuotannoksi. Tuotanto ja Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK) olivat porvarillisia ja valtaosin maanviljelijöiden omistamia, kun taas Kulutusosuuskuntien Keskusliike (KK) ja myöhemmin Suomen Osuustukkukauppa (OTK) olivat työväenliikkeen osuusliikkeitä.

Tuotannon toiminta oli verrattain tasaista ja maltillisesti laajentuvaa, kunnes 1960-luvulla kestohyödykkeiden kysyntä alkoi kasvaa ja kuluttamisen luonne alkoi muuttua. Tuotanto avasi uudenlaisia liikkeitä, kuten televisio- ja radiomyymälöitä, kumi- ja muovimyymälöitä, huoltoasemia ja baariravintoloita.

SOK-lainen Pirkanmaan Osuuskauppa perustettiin vuonna 1983. Tuotanto oli yksi yhdeksästä siihen sulautettavasta osuuskaupasta.

Tuotannon kokoelmassa on kuvia muun muassa ajokalustosta, erilaisista myymälöistä, huoltoasemista, joulusta, leipomoista, messuista, muotinäytöksistä, näyttelyistä, ravintoloista, työntekijöistä ja varastoista. Kuvia on 1920–1980-luvuilta.

Kokoelmaan kuuluu noin 4000 vedosta, noin 2500–3000 keskikoon ja kinofilmiruutua, joitain kymmeniä kuvalaattoja, lehtileikkeitä, toimintakertomuksia, historioita ja muuta paperitavaraa. Valokuvaajina toimivat ainakin Reino Branthin, Juhani Riekkola ja E. M. Staf.