X: Kiven synty

Kivien muodostuminen

Maapallo syntyi noin 4,7 miljardia vuotta sitten. Maa on kiviplaneetta, ja maapallon kiinteä kuorikerros eli peruskallio koostuu eri kivilajeista. Kivet koostuvat mineraaleista, joita tunnetaan noin 4000 erilaista.

Kiviä muodostuu monella tavalla. Magmakivet syntyvät kivisulan, eli magman, jäähtyessä ja kiteytyessä. Sedimenttikivet muodostuvat eroosion rapauttaessa kiveä hienoksi muruksi, joka kerrostuu ja lopulta kivettyy maan uumenissa. Metamorfiset kivet ovat korkeissa paineissa ja lämpötiloissa voimakkaita muutoksia kokeneita kivilajeja, jotka ovat alun perin voineet olla magmakiviä tai sedimenttikiviä.

Maapallolla on metalleista muodostunut ydin, kiviaineksesta muodostunut sula vaippa sekä kiinteä kuori. Maan kuori ja vaipan ylin osa muodostavat kivikehän eli litosfäärin. Sen paksuus on keskimäärin 100 kilometriä. Maan kuorikerros koostuu parista kymmenestä mannerlaatasta, jotka ovat jatkuvassa liikkeessä. Mannerlaattojen liikkeet saavat aikaan maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia, minkä seurauksena syntyy uusia vuoristoja ja tuliperäisiä saaria. Maan pinta on muokkautunut myös meteoriittien törmäyksissä sekä useiden jääkausien aikana.

Mannerlaatat Mannerlaatat liikkuvat toistensa suhteen vaippakerroksen laavavirtausten seurauksena aiheuttaen maanjäristyksiä ja tulivuoren purkauksia laattojen reunoilla, jossa ne törmäävät tai työntyvät toisensa alle. Maankuoren mannerlaatat kelluvat vaippaa raskaamman kiviaineksen päällä. Maalla on yksi suuri pitkäaikainen luonnollinen kiertolainen, Kuu.

Suomen kallioperä ja jääkaudet

Jääkaudet ovat saattaneet kestää jopa kymmeniä miljoonia vuosia. Jääkerroksen paksuus on voinut paikoin olla useita kilometrejä. Jäätikkö oli laajimmillaan Veiksel-jääkaudella noin 25 000 vuotta sitten.

Jääkausien seurauksena Suomi menetti monia mielenkiintoisia kerrostumiaan, mutta toisaalta jää paljasti yleensä vaikeasti tavoitettavia syvällä maankuoressa sijainneita kerroksia. Nyt näistä syväkivilajeista saadaan tasalaatuista ja kestävää rakennuskiveä sekä kauniita seoskivilaatuja (migmatiittia). Jääkausi kulutti Suomen alueelta maankuoren ylimmät kerrostumat monin paikoin kokonaan pois. Näiden alta paljastui kestäviä syväkivilajeja kuten graniittia.

Suomen kallioperä sijaitsi aiemmin lähellä päiväntasaajaa. Sieltä Fennoskandian kilpi on liukunut maankuorta pitkin nykyiselle paikalleen. Samalla se muovautui nykyiseen kokoonsa ja muotoonsa ympäröiviin mannerlaattoihin tapahtuneiden törmäysten ja repeämisten myötä. Mannerlaattojen törmätessä tapahtui myös vuorien poimuttumista. Suomen alueella on nähtävissä kaksi tällaista muinaista vuorijonoa: Karelidit ovat Itä-Suomesta Lappiin kulkeva vuorijono, joka syntyi noin 2 miljardia vuotta sitten. Svekofennidit taas kulkivat Etelä- ja Keski-Suomen poikki. Ne poimuttuivat hieman myöhemmin, noin 1,9 miljardia vuotta sitten.