4: Jalokivet

Gemmologia on jalokivioppi, eli tieteenala, joka tutkii jalokivien ominaisuuksia, aitoutta ja arvoa. Gemmologisesti määriteltynä varsinaisiin jalokiviin kuuluu vain 13 mineraalia. Tunnetuimpia jalokivistä ovat timanttien lisäksi rubiini, safiiri, smaragdi ja topaasi. Kaikkein värikkäimmiksi jalokiviksi sanotaan opaalia ja turmaliinia, joita voidaan löytää kaiken värisinä.

Timantti

Useimmat löydetyt timantit ovat kellertäviä, ruskehtavia tai kirkkaita. Harvinaisin ja arvokkain timantin väri on punainen. Värit johtuvat epäpuhtauksista, eli timantti voi sisältää aivan pieniä määriä muita aineita. Tavallisin epäpuhtaus on typpi, joka aiheuttaa keltaisen värin. Boori, vety ja nikkeli puolestaan voivat aiheuttaa timantille sinisen värin. Värin lisäksi timantin arvoon vaikuttaa se, mitä painavampi, kirkkaampi ja puhtaampi se on. Arvoa voi nostaa myös timantin hionta, joka tuo siihen sen kuuluisan loiston.

Timantteja on löydetty ympäri maailman, yleensä vanhan kallioperän alueilta. Niitä on löydetty myös Suomesta. Myös maailman arvokkaimpana pidetty jalokivi Koh-i-Noor on timantti. Sille ei ole määritelty hintaa, eikä sen alkuperää tiedetä, mutta timantin arvioidaan löytyneen Intiasta ehkä jo noin tuhat vuotta sitten. Sittemmin se on vaihtanut omistajaa Intiasta Iraniin, takaisin Intiaan ja Iso-Britanniaan, missä se kuuluu Yhdistyneen kuningaskunnan kruununjalokiviin. Koh-i-Noor on istutettuna The Crown of Queen Mary -kruunuun yhdessä noin 2 800 muun timantin kanssa.

Korundit

Oranssin ja pinkin sävyisen safiirin nimi on padparadza. Arvostetuimmat rubiinit ovat kyyhkysen veren punaisia ja kalleimmat safiirit ruiskaunokin sinisiä. Joskus korundien värejä on parannettu niitä kuumentamalla. Noin tuhannen asteen lämpötilat vaalentavat sinisiä sävyjä, mutta kuumentaminen 1000–2000 asteeseen voi vahvistaa värejä ja parantaa jalokiven kirkkautta.

Historian saatossa safiireja on arvostettu ja käytetty muun muassa uskonnollisissa menoissa. Prinsessa Dianan vihkisormuksessa on 12 karaatin safiiri. Myöhemmin Prinssi William antoi saman sormuksen Kate Middletonille. Euroopassa korundeja on löydetty muun muassa Alpeilta ja Kreikasta. Suuri osa maailman parhaista korundeista on löydetty Burmasta (Myanmar), Sri Lankasta, Etelä-Afrikasta, Madagaskarilta ja Australiasta.

Beryllit

Usein beryllissä on epäpuhtauksina muita alkuaineita: kromin vaikutuksesta beryllistä tulee vihreänä loistava smaragdi, ja rauta puolestaan värjää sen merensiniseksi, jolloin berylliä sanotaan akvamariiniksi. Mangaanipitoisena berylli on vaaleanpunainen morganiitti ja rauta (Fe3+) ionien takia keltainen kultaberylli. Berylleistä arvokkain on voimakkaan vihreä, mutta hiukan siniseen vivahtava smaragdi.

Varhaisimmat tunnetut smaragdikaivokset sijaitsivat Egyptissä. Egyptin hallitsija Kleopatra oli tunnettu jalokivien kerääjä. Smaragdit olivat hänen suosikkejaan, ja hän muun muassa jakoi niitä kiitollisuuden osoituksena uskollisimmille alaisilleen ja lahjoina kumppaneilleen. Muinaisen Egyptin ja myöhemmin Rooman valtakunnan aikana smaragdien uskottiin parantavan näkökykyä ja silmäsairauksia, sekä auttavan jälleensyntymisessä. Tästä syystä hallitsijat ja muut arvostetut henkilöt saivat niitä mukaansa tullessaan haudatuiksi. Maailman kallein hiottu smaragdi Rockefeller on löydetty Kolumbiasta, kuten monet maailman arvostetuimmista syvän vihreän värisistä smaragdeista. Sen koko on 18 karaattia ja myyntihinta noin 6 miljoonaa euroa. Kaikkein suurin hiomaton jalokivilaatuinen smaragdi (raakakivi) on löydetty Sambiasta vuonna 2021. Se painoin ällistyttävät 1 505 kiloa. Se on nimeltään Chipembele, joka tarkoittaa sarvikuonoa.

Topaasi

Useimmissa muissa jalokivissä värinvaihtelu johtuu pienistä määristä epäpuhtauksia, kuten metalleja. Topaasilla kirkkaan värin muuttuminen keltaiseksi tai siniseksi tapahtuu kuitenkin eri tavalla. Joskus sen kiderakenteessa on paikoin ylimääräinen elektroni tai yhden elektronin vajaus. Näillä kohdilla kiteessä osa valon aallonpituuksista ”imeytyy” kiteeseen, ja näin ulostulevan valon sävy muuttuu, yleensä keltaiseksi tai siniseksi.

Arvokkaimmat topaasit löytyvät nykyisin Brasiliasta. Tunnettuja topaasikaivoksia on ollut myös esimerkiksi Saksassa, Australiassa ja Uralilla. Suomessa topaasia on löydetty esimerkiksi Eurajoelta, mutta tunnetuin löytöpaikka meillä on Oriveden Viitaniemi, josta on löydetty ainakin sinisen ja keltaisen sävyistä topaasia.

Vielä noin 200 vuotta sitten topaasia ei sen värin vaihtelevuuden vuoksi osattu erottaa oliviinista tai sen jalokivilaatuisesta muodosta peridootista. Tiettävästi Topazios -saarelta ei koskaan löydetty oikeita topaaseja, vaan saarelta löytyneet kivet olivat kaikki peridootteja.

Meripihka

Meripihkan tunnetuin esiintymisalue on lähellä Suomea; sitä on löydetty monin paikoin Itämeren rannoilta Virosta Puolaan ja Tanskaan. Suomesta on muutamia ilmeisesti veden mukana kulkeutuneita löydöksiä rannikkoalueilta, ainakin Paraisilta, Inkoosta ja Nauvosta. Itämeren alueen meripihkan iäksi on arvioitu noin 30–50 miljoonaa vuotta. Maailman vanhimmat meripihkalöydökset ovat iältään ainakin 320 miljoona vuotta. Meripihkaa on käytetty koruissa ainakin 12 000 vuotta. Se on aina ollut arvokasta ja ylellinen varakkaiden ihmisten jalokivi. Aito meripihka voidaan erottaa jäljitelmästä sen painon avulla: meripihka uppoaa makeaan veteen, mutta kelluu suolaisessa (merivedessä).