3: Erikoiset kivet

Krokoiitti

Krokoiitin nimi tulee kreikan kielen sanasta krokos, joka tarkoittaa sahramia. Nimi viittaa mineraalin kirkkaaseen väriin. Merkittäviä krokoiittiesiintymiä on löydetty muun muassa Tasmaniasta. Värinsä ja näyttävien kiteidensä ansiosta krokoiitti on suosittu keräilykivi.

Pyriitti ja markasiitti

Pyriittiä tavataan usein pieninä määrinä kerrallaan muiden kivilajien seassa. Pyriitti muodostuu kullan kanssa samanlaisissa olosuhteissa, ja niitä esiintyykin usein samoissa kivissä. Joskus kultaa esiintyy aivan pieninä määrinä pyriitissä, minkä vuoksi nykyisin pyriitin tärkein käyttötarkoitus onkin toimia kullan malmina. Ennen pyriitti oli tärkeä malmi myös rikin ja rikkihapon tuottamisessa, mutta nykyään rikkiä saadaan mm. öljyn ja kaasun tuotannon sivutuotteena. Joskus pyriittiä käytetään korukivenä, erityisen suosittu se oli 1800-luvulla. Usein tämän ajan korukuvia kutsuttiin virheellisesti markasiiteiksi, vaikka ne olivat pyriittiä. Pyriitti ei kuitenkaan ole kovin hyvä korukivi, sillä se tahriintuu helposti.

Oikea markasiitti on pyriitin muunnos, joka on kemialliselta koostumukseltaan samanlainen, mutta sillä on erilainen kiderakenne. Markasiitilla ei ole samaa messingin keltaista sävyä kuin pyriitillä, vaan se on vaaleampaa ja joskus jopa vihertävää. Kiderakenteen vuoksi se on myös hauraampaa kuin pyriitti. Se on myös vähän harvinaisempaa. Markasiitti voi muodostaa pyöreähköjä noduuleja ja litteitä, kiekkomaisia konkreetioita.

Imatrankivi

Imatrankivi on harvinainen kivilaji, joka on syntynyt Imatran koskessa ja tavataan vain siellä. Kivi koostuu ytimestä, joka on pyörinyt kosken savipohjassa jääkauden jälkeisissä vesivirroissa parituhatta vuotta paikoillaan niin, että savi kovettui kiven ympärille. Siksi kivellä on pyöreä muoto. Imatran koski alkoi muodostua jääkauden jälkeen noin 6000 vuotta sitten ja on pysynyt tuhansia vuosia paikoillaan, mikä on maailmalaajuisesti harvinaista.