1: Fossiilit

Fossiilit jääkauden jäljiltä

Viimeisen Veiksel-jääkauden aikana mannerjää hävitti Suomesta suurimman osan fossiilijäänteistä. Sedimenttikerroksista on kuitenkin löytynyt muutamia fossiileja, kuten mammuttien ja muiden esihistoriallisten eläinten luita ja hampaita. Ahvenanmaalta on löytynyt myös muinaisia trilobiittifossiileja.

Puufossiilit

Suuri osa fossiililöydöksistä on peräisin araukaria- tai palmupuista. Kivettyneet puut koostuvat monista erilaisista, värikkäistä mineraaleista. Niistä yleisimpiä ovat jaspis, opaali ja läpikuultava kalsedoni, koristeinaan muun muassa vuorikiteitä ja pyriittiä.

Suurimmat kivettyneen puuyksilöt on löydetty Argentiinasta: ne ovat noin 80 metrin pituisia ja rungoiltaan kolmen metrin paksuisia. Melkein yhtä suuria puufossiileita on saatu esiin myös Arizonasta, USA:sta ja Thaimaasta.

Kivettynyt koralli

Kivettynyttä korallia on löytynyt vain harvoista paikoista, tunnetuin esiintymä on Tampa Bayssa Floridassa Yhdysvalloissa. Kivettyneiden korallien sisäosat ovat yleensä muuttuneet erivärisiksi akaateiksi.

Piikivi

Piikiveä ei löydy Suomesta, mutta sitä on monipuolisten käyttöominaisuuksien vuoksi tuotu Suomeen jo kivikaudella Venäjältä ja Keski-Euroopasta purjelaivojen painolastina, ja siksi sitä löytyy edelleen Suomenkin satamista. Piikiven kappaleita käytettiin aiemmin muun muassa tuluksissa, joilla iskettiin kipinää tulen sytyttämiseen.

Trilobiitit

Trilobiitit olivat yksi paleotsooisen ajan (540–250 miljoonaa vuotta sitten) menestyneimmistä merellisen elämän muodoista. Fossiilien perusteella trilobiiteista on tunnistettu melkein 20 000 lajia. Niiden pituus vaihteli millistä 75 senttimetriin. Yleensä vain eläinten kitiininen kuoriosa on säilynyt fossilisoituneena ilman jalkoja ja tuntosarvia.

Dendriitit

Mangaani muodostaa kivien sisälle mustia ja ruskeita kuvioita. Rauta puolestaan muodostaa ruskeita kuvioita, jotka ovat yleisiä myös kivien pinnoilla. Dendriittejä löydetään usein kalkkikivestä, mutta niitä esiintyy monissa muissakin kivilajeissa. Dendriitit voivat muodostua joko kiteytymisen tai saostumisen seurauksena.

Dendiriittimuodostumat voivat olla hyvin monimuotoisia. Niiden ulkonäköön vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa tarjolla olevat mineraalit, ympäröivä kivilaji sekä ympäristöolosuhteet kuten paine ja lämpötila. Dendriittejä käytetään usein koriste-esineinä ja niistä voidaan tehdä koruja.