Vaihtuvien näyttelyiden tila Studio

Pelimuseon studiotila on varattu pienimuotoisille vaihtuville näyttelyille. Näyttelyt tuovat esiin esimerkiksi kiinnostavia pelimaailman ilmiöitä, teoksia, historiaa ja ihmisiä.

ESILLÄ NYT

Disk Covers – C-64 ja demoskenen disketinkannet
12.10.2018–6.1.2019

Commodore 64 on synnyttänyt rinnalleen moninaisen ja rikkaan alakulttuurin, personoidut disketinkannet. Levykkeet saivat suojakseen taidokkaasti käsin piirrettyjä ja valokopioituja kansia, kun demo- ja kräkkiskenen harrastajaryhmät ympäri maailmaa alkoivat 1980-luvulla koristella tuotoksiaan, kuten julkaisuja ja diskettilehtiä, itse tehdyin disketinpäällisin.

Levykkeille, eli lerpuille, välttämättömät paperiset kuoret levisivät koristeluineen ennen internetiä postin välityksellä harrastajalta toiselle. Megaswäpperillä saattoi olla satoja osoitteita postituslistallaan. Lopulta disketinkuorista tuli olennainen osa C-64-kulttuuria. Commodore 64:n hyvinvoiva demoskene tuottaa julkaisujensa kylkiäisinä uusia kansia edelleenkin. Elinvoimaisen alakulttuurin teokset ovat esillä ensimmäistä kertaa Suomessa Disk Covers -näyttelyssä.

Suomen pelimuseon Studioon 12.10. avattava Disk Covers -näyttely esittelee disketinkansia 1980-luvulta aina tähän päivään. Töitä on esillä niin Suomesta kuin eri puolilta maailmaa. Näyttelyn kuratoivat Ari “Duce” Seppä ja Tommi “Electric” Musturi yhteistyössä C-64 kulttuuriin erikoistuneen Zooparty ry:n kanssa.

MENNEET NÄYTTELYT

Kummat käsikonsolit
30.5.2018 – 7.10.2018

Kummat käsikonsolit -näyttely esittelee Pelikonepeijoonit-keräilijäryhmän Manu Pärssisen käsikonsolikokoelmaa, kertoen jokaisesta laitteesta tärkeimmät tai mielenkiintoisimmat faktat. Kummille vehkeille toimivat verrokkeina monille ne kaikkein tutuimmat, eli Nintendon valmistamat käsikonsolit.

Näissä laitteissa ei ole AppStorea eikä Google Playta, ei mikromaksuja, eikä niillä voi viestitellä kavereille – paria poikkeusta lukuunottamatta.

Näyttelyssä on esimerkkejä käsissä pidettävistä pelilaitteista aina 70-luvulta viime vuosiin asti. Keitä oli mukana kannettavan pelaamisen alkuvuosina ja mitä kaikkea taskukokoon koetettiin kutistaa? Ketkä halusivat haastaa Nintendon Game Boyn ja ketkä lähtivät aivan omille poluilleen?

Cosplay – pelistä todellisuuteen
24.3.2018 – 27.5.2018

Cosplay tarkoittaa pukuilua, eli erilaisiksi hahmoiksi pukeutumista. Cosplay mielletään usein mangaan tai animeen liittyväksi harrastukseksi, mutta hahmonsa voi yhtälailla valita peleistä, elokuvista, TV-sarjoista tai vaikkapa oikeiden henkilöiden joukosta. Cosplay-harrastus on kuitenkin jotain paljon suurempaa kuin vain pukuun pukeutuminen tai tapahtumissa käyminen. Cosplay – pelistä todellisuuteen -näyttelyssä on esillä kolme pukua, sekä runsaasti valokuvia ja harrastajien kertomia tarinoita.

Näyttely on toteutettu yhteistyössä Cosvision ry:n ja Lunatar Cosplayn kanssa. Cosvision ry on yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää suomalaista cosplay-harrastusta. Yhdistys tuottaa muun muassa vuosittain cosplayn suomenmestaruuskisat, toteuttaa useita erilaisia cosplay-projekteja kuten järjestää cosplay-kisoja ja toteuttaa cosplay-promootioita.

Kuvaaja: Timo Virtanen
Cosplay-harrastaja: Noora Cosplay
Hahmo: Tyrande Whisperwind / Heroes of the Storm

Minun pelihistoriani 2018
16.1.2018 – 11.3.2018

MILTÄ PELAAMINEN TUNTUU

Jokaisella meistä on oma, arvokas pelihistoria. Lapsuudesta nuoruuteen ja aikuisuudesta vanhuuteenkin asti vietämme aikaa lelujen, leikkien ja pelien parissa. Pelaamme ja leikimme yksin ja yhdessä, vanhempiemme, lastemme, sukulaistemme, ystäviemme ja tuntemattomien kanssa.

 

Minun pelihistoriani -näyttely esittelee kolmentoista suomalaisen peli-, leikki- ja leluhistoriaa sanoin ja kuvin. Omannäköiset henkilökuvat tuovat esille, kuinka seurapelit, videopelit, lelut, pehmoeläimet, joukkuepelit, roolipelit ja pihaleikit ovat kulkeneet mukana muovaamassa jokaisen lapsuutta, nuoruutta ja aikuisuutta sekä elämän tärkeimpiä perhe- ja ystävyyssuhteita.

Pelit-lehden 25-vuotisjuhlanäyttely
24.10.2017 – 14.1.2018.

 

Pelit on yksi vanhimmista edelleen ilmestyvistä pelilehdistä maailmassa ja osa elävää suomalaista pelihistoriaa. Lehden ensimmäinen numero ilmestyi maaliskuussa 1992 ja siitä lähtien se on vaikuttanut keskusteluun peleistä kulttuurimuotona.

 

Lehden suunnittelivat päätoimittaja Tuija Lindén ja toimittaja Niko Nirvi 90-luvun alussa. Ideana oli tehdä huolellisia ja pitkiä arvosteluita peleistä, mutta myös taustoittaa pelimaailmaa ja sen ilmiöitä. Sitä lehti tavoittelee edelleen, vaikka päätoimittaja Tuija Lindén astui tänä vuonna sivuun päätoimittajan paikaltaan.

 

Näyttelyn on toteuttanut Pelit-lehden nykyinen toimituskunta.

 

Kuva: Pelit-lehti

Masters of Pixel Art
22.8. – 22.10.2017

 

Masters of Pixel Art on Klas Benjaminssonin (AKA Prowler) kokoama näyttely Commodore 64:lle ja Amigalle tehdyistä hienoimmista pikseliluomuksista.

23.5.2017 – 13.8.2017

Ropecon – Pelaajilta pelaajille

 

Ropecon – Pelajiilta pelaajille -näyttely kertoo, miten pienen harrastajakunnan kerääntymisestä on kasvanut Euroopan suurin vapaaehtoisvoimin järjestettävä roolipelitapahtuma. Näyttelyssä esitellään Ropeconin ja suomalaisen roolipelikulttuurin vahvaa yhteisöllisyyttä ja harrastuksen monimuotoisuutta. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Ropecon ry:n, Suomen pelimuseon ja Espoon kaupunginmuseon kanssa.

 

Ropecon-näyttelyn yhteydessä järjestetään 10.6.2017 rooli- ja lautapelitapahtuma Pelicon.

21.3.2017 – 21.5.2017

P.O.L.L.E.N – Tuotannon Askeleet

 

P.O.L.L.E.N on MINDFIELD GAMESIN huhtikuussa 2016 julkaisema tieteisseikkailupeli, joka on myös yksi pelimuseon esittelemistä 100 suomalaisesta pelistä. Siinä yritetään pelihahmon näkökulmasta katsottuna selvittää, mitä autioituneella avaruusasemalla on tapahtunut. Pelin tuotanto kesti yli kaksi vuotta ja peli muuttui matkan varrella useaan otteeseen.

Näyttely esittelee P.O.L.L.E.N -pelin kehittymistä tuotannon aikana. Esillä on kuvaruutukuvia pelin eri versioista, sekä pelin suunnitteludokumentteja. Peliä varten kirjoitettiin yli 300 sivua taustatarinaa ja suunnitelmia, sekä tuotettiin satoja grafiikkaobjekteja ja toiminnallisia pelillisiä järjestelmiä. Osa näistä suunnitelmista ei koskaan päätynyt paperilta eteenpäin. Osa tuotettiin valmiiksi, mutta jätettiin lopulta pois erinäisistä syistä. Keräämisen ja karsinnan lopputuloksena on ainutlaatuinen peli, joka tarjoaa pelaajalleen monipuolisen toiminnallisen ympäristön, jonka tutkimiseen voi kuluttaa tuntikausia. Parhaimmillaan pelin tunnelma on virtuaalitodellisuuslaitteistojen kanssa.

10.1.2017 – 12.3.2017

PELAAJAT KUULUVAT MUSEOON!
Yliopiston opiskelijoiden pelihistoriat esillä Suomen pelimuseossa

Tampereen yliopiston pelitutkijat järjestävät yhteistyössä museokeskus Vapriikin kanssa Minun pelihistoriani -erikoiskurssin. Kurssilla opiskelijat rakentavat museoon ainutlaatuisen näyttelyn, jossa tarkastellaan henkilöhistorioita pelaamisen näkökulmista.

Omannäköiset henkilökuvat tuovat esille, kuinka seurapelit, videopelit, lelut, joukkuepelit, rahapelit, roolipelit ja pihaleikit ovat kulkeneet mukana muovaamassa jokaisen lapsuutta, nuoruutta ja aikuisuutta sekä elämän tärkeimpiä perhe- ja ystävyyssuhteita. Tavoitteena on herättää keskustelua ja ajatuksia pelien kulttuuriarvoista ja merkityksistä ihmisille.

Otteita pelihistoriasta (kirjoittaja synt. 1986):

“Rakentelin äidin papiljoteista nunchakuja leikkiäkseni Turtlesien Michaelangeloa. — Jääkiekko ja jalkapallo jäivät syrjään, koska vakava kilpailu ei innostanut. — Pelasimme StarCraftia kaverin luona lähiverkossa, kunnes käskettiin ulos. Niinpä piti keksiä oma strategiapeli käpylehmillä ja itse kehitetyillä avaruusolioilla, tai leikkiä Grand Theft Autoa pikkuautoilla hiekkalaatikolla.”
Näyttelyssä opiskelijat laittavat itsensä likoon ja esittelevät omia pelihistorioitaan paitsi lyhyiden kuvaustekstien, valokuvien ja fyysisten esineiden kautta, myös omana itsenään päivystäen museossa elävinä, vuorovaikutteisina reliikkeinä. Vuorovaikutteinen esitystapa leikittelee taideperformanssin keinoilla ja haastaa käsityksiämme siitä, millaisia käsittely- menetelmiä museoissa on mahdollista hyödyntää. Näyttelyn keskeiset sisällöt taltioidaan myös näyttelykatalogina toimivaan kirjajulkaisuun.

Kurssia vetävät Tampereen yliopiston lehtorit VTM Annakaisa Kultima ja FT Jaakko Stenros.

Yhteystiedot:
Annakaisa Kultima  ·  annakaisa.kultima@uta.fi
Jaakko Stenros  ·  jaakko.stenros@uta.fi

Lisätietoja osoitteesta: http://www.uta.fi/sis/iti/opinto-opas/kurssisivut/itia11.html#mph

Hei, tämä sivusto ei valitettavasti tue vanhentuneita tietoturvattomia selaimia. Päivitäthän uuteen selaimeen, kiitokset!
 
 
 
#pelimuseo