Musti-kerho

Musti-kerhon kuvia vuodelta 2017

Vuonna 2017 Musti-kerho järjestää 11 kerhotapaamista. Luvassa on hauskoja museovierailuita, veikeitä työpajoja, tutustumista museoiden kulissien takaiseen työhön ja tietysti kesäretki ja joulujuhlat!

Musti-kerho aloitti vuoden 2017 kokoontumalla Tampereen taidemuseoon. Tutustuimme 28 kerholaisen voimin Essi Renvallin näyttelyyn kulttuurikasvatusyksikkö TAITEn museolehtorien Mari Jalkasen (kuvassa) ja Janina Ahlforsin kanssa. Ensin kuultiin Marin tarinoita Essi Renvallin elämästä, sitten tutkittiin tarkemmin taiteilijan tekemiä veistoksia, niiden muotoja, värejä ja materiaaleja.

Seuraavaksi kokeiltiin mallista piirtämistä! Ahkerien kerholaisten käsissä Renvallin veistokset muuttuivat piirroksiksi nopeasti. Testasimme myös, miten hyvin kerholaiset osasivat muuttua itse veistosten hahmoiksi ja matkia niiden ilmeitä, asentoja ja eläytymistä eri tunnetiloihin.

Lopuksi oli vielä muotokuvatehtävän aika. Janina (kuvassa) ohjeisti kerholaiset ottamaan toisistaan erilaisia valokuvia, joissa tulisi esiin kuvattavan luonne, tunnetila ja ominaisuudet. Ihan niin kuin Essinkin muotokuvaveistoksissa!

Aika monen kerholaisen mielestä sekä muotokuvaajana että mallina toimiminen oli kivaa. Muotokuvatehtävän tuotokset jäivät kerholaisille, sillä he saivat tulostaa kuvansa itse muistoksi kerhotapaamisesta.

Musti-kerho kokoontui hiihtolomalla 3.3.2017 kerholaisten toivekohteessa eli Vapriikin kuva-arkistossa. Kaikki 22 kerholaista kuuntelivat tarkkaavaisesti, kun kuva-arkiston tutkija Antti Liuttunen ja valokuvaaja Reetta Tervakangas kertoivat työstään. Antti selitti kerholaisille, miten huolellista työtä tekevä tutkija voi päätellä kuvan pienistäkin yksityiskohdista vaikkapa sen, missä ja milloin kuva on otettu tai kuka sen on ottanut. Aikamoista salapoliisihommaa!

Antti ja Reetta näyttivät kerholaisille myös runsaasti vanhoja Tampere-kuvia. Kuvaesityksen jälkeen kerholaiset pääsivät tutustumaan kuviin lähemminkin: kerholaisille oli kerätty valtava kasa erilaisia rakentamiseen liittyviä vanhoja valokuvia, joiden avulla ryhdyttiin suunnittelemaan tulevaisuuden Tamperetta!

Kerholaiset tekivät kollaasitekniikalla suunnitelman tulevaisuuden kaupungista hyödyntäen vanhoja valokuvia ja itse tehtyjä piirroksia ja kuvituksia. Moni ideoi keskustaan ihan uudenlaisia rakennuksia, kuten korkeita pilvenpiirtäjiä, uusia siltoja Tammerkosken suulle ja erilaisia futuristisia kulkuvälineitä, kuten lentäviä autoja. Tässä erään kerholaisen tulevaisuudennäkymät saasteettomien uusien tehtaiden valtaamasta Tampereesta.

Lopuksi valokuvaaja Reetta kuvasi lähes kaikki kerholaisten suunnitelmat ja näin ne tallentuivat osaksi kuva-arkiston kokoelmia. Mahtaa tulevaisuuden kuvatutkijoilla oli jännittävää selailla kuvia ja selvittää, millaisena tulevaisuus Tampereella näyttäytyi vuonna 2017!

Musti-kerho kokoontui maaliskuussa 26.3.2017 Sara Hildénin taidemuseolla ja tutustui Jarmo Mäkilän vaikuttavaan näyttelyyn. Paikalla oli 33 innostunutta kerholaista. Oppaana toimi kuvataiteilija Inka Ylihärsilä, joka kertoi ensin kerholaisille hieman Mäkilän töistä ja tyylistä.

Inka antoi kerholaisille erilaisia piirustustehtäviä taiteeseen tutustumisen lomassa. Yhden teoksen ääressä piti tehdä kuva itsestä sarjakuvahahmona, toisen työn ääressä piti piirtää jokin suuri muoto. Tässä piirretään Jarmo Mäkilän teoksen yksityiskohtia.

Vasta lopuksi paljastui, mihin tarkoitukseen pieniä piirustustehtäviä tarvittiin! Näyttelykäynnin jälkeen kerholaisten tuli koota piirroksistaan kollaasityö, joista Jarmo Mäkiläkin on tullut tunnetuksi. Ei muuta kuin sakset viuhumaan ja kollaasia kokoamaan!

Lopuksi valmiista kollaasitöistä koottiin pieni taidenäyttely, johon tutustuttiin yhdessä. Aika moni oli osannut ammentaa Mäkilän taiteesta samoja teemoja ja kollaasin kokoamisen tyyliä eli taideteoksia oli jälleen kerran tutkittu varsin tarkkaan. Mutta se nyt ei ole mikään ihme, sillä kerholaiset ovat varsinaisia taiteen asiantuntijoita!

Musti-kerho kokoontui huhtikuussa Museo Milavidaan, jossa teemana oli ”Rilliralli!”. Ensimmäiseksi 28 kerholaista pääsivät tutustumaan silmä- ja aurinkolasimuotiin Ihanat pokat -näyttelyssä museolehtori Sallamari Angerian johdolla.

Kierroksen jälkeen otettiin näppituntumaa rilleihin ja päästiin kokeilemaan eri aikojen silmä- ja aurinkolaseja omalle nenälle. Ilmassa oli innokkuutta: Kenelle sopivat kissansilmälasit? Kuka kantoi aurinkolasinsa tyylillä? Onko nämä nyt ne kekkoslasit? Saako sitä monokkelia vielä kokeilla?

Sen jälkeen kerholaiset ikuistettiin silmälasipotretteihin. Rillimallit poseerasivat Vapriikin museoavustaja Jorma Aution kameralle kuin ammattilaiset!

Tässä yhden kerholaisen silmälasimuotikuva. Tyylikkäät kissansilmälasit ovat peräisin 1950-luvulta, malli edustaa 2000-lukua.

Kerholaiset pääsivät myös tekemään työpajassa itselleen hassuttelulasit eri materiaaleja hyödyntäen. Työpajan ohjasi kuvataiteilija Inka Ylihärsilä, joka antoi kerholaisille vinkkejä erilaisista kehysmalleista. Aika moni taitteli itselleen värikkäistä piippurasseista hauskat vappupokat.

Tässä kerhotapaamisessa hihiteltiin ennätyksellisen paljon, kun aina jostain löytyi sovitettavaksi vielä jotkut hassunkuriset pokat: ”Nää on ihan parhaat, saaks ottaa vielä yhden kuvan nää lasit päässä?!” Kerholaiset saavat myöhemmin postitse kotiin heistä otetut rillimallikuvat muistoksi hauskasta kerhotapaamisesta.

Toukokuussa Musti-kerholaiset pääsivät tutustumaan Postimuseon järjestämään kansainväliseen Finlandia2017-postimerkkeilytapahtumaan Tampere-talossa. Paikalle tuli 26 innokasta kerholaista. Heti kerhotapaamisen aluksi Postimuseon museolehtori Elina Eerola vei joukon teroittamaan tietojaan postimerkeistä, sillä ensimmäiseksi vuorossa oli joukkueittain suoritettu Kahoot-tietovisa.

Tietovisan jälkeen lähdettiin kohti Postimuseon tuottamaa Merkillinen seikkailu -lastennäyttelyä. Kerholaiset saivat tutustua näyttelyn hauskoihin toimintapisteisiin ryhmittäin nuoren ohjaajan avustamana. Tässä tunnustellaan, mikä postimerkkeilijän työväline kätkeytyy pimeään aukkoon.

Toimintapisteissä kokeiltiin muun muassa postikortin kirjoittamista ja postimerkkien ryhmittelyä, poseerattiin postimerkkimalleina, arvuuteltiin maailman vanhimpien postimerkkien alkuperää ja harjoiteltiin postimerkkien liottamista (kuvassa). Tämä vasta oli hauskaa, mutta tarkkuutta vaativaa puuhaa!

Lopuksi käytiin vielä tutustumassa lyhyesti varsinaiseen kansainväliseen postimerkkikilpailunäyttelyyn ja sen palkittuihin merkkikokoelmiin. Taisipa joihinkin kerholaisiin tarttua oikein innostus postimerkkien keräilyyn!

Kesäkuussa Musti-kerho suuntasi perinteiselle kesäretkelle! Tänä vuonna päästiin vierailemaan tunnelmallisessa Amurin työläismuseokorttelissa. Paikalle tuli 22 kerholaista. Kerholaisia oli vastassa opas Maria Rikkonen, joka piti ensin kerholaisille lyhyen kierroksen vanhoissa työläisasunnoissa.

Kierroksella kuultiin yhtä ja toista mielenkiintoista entisajan elämästä Tampereella ja kerholaiset pääsivät vierailemaan esimerkiksi vanhanajan osuuskaupassa. Tässä ihmetellään vanhan kassakoneen toimintaa.

Kierroksen jälkeen luvassa oli kesäjuhliin sopivia entisajan pihaleikkejä! Vauhdikkaista ja hauskoista perinneleikeistä tutuksi tulivat muun muassa ”Susi ja lammas”, ”Noidan kalakeitto” ja ”Harakat pellolla”. Viuh, nyt harakat kiitävät pellolla karkuun vihaista isäntää ja emäntää!

Leikkihetken jälkeen kokeiltiin vielä vyön letittämistä ja puujaloilla kävelyä. Moni kerholainen oli letityspuuhissa ensimmäistä kertaa, mutta kuten kuvasta näkyy, uuden taidon harjoitteluun syvennyttiin innokkaasti ja huolellisesti. Lopputuloksena syntyikin upeita lettivöitä! Letityksen ja pihaleikkien jälkeen kerholaisten kesäjuhlat huipentuivat herkutteluun kahvila Amurin Helmessä. Tästä kesä voi alkaa!

Musti-kerhon syyskauden käynnisti 26.8. vierailu Pirkkalaan, kun pääsimme käymään Luonnontieteellisen museon hyönteispyydyksillä Reipin tilan läheisyydessä. Paikalle tuli 27 kerholaista, jotka odottivat jännityksellä, minne luontotohtori Tomi Kumpulainen veisi porukan.

Ensimmäisenä suunnattiin kohti puuhun kiinnitettyä hyönteispyydystä eli syöttirysää, jonka Tomi otti alas tarkistusta varten. Tampereen luonnontieteellinen museo käyttää hyönteispyydyksiä eri alueiden lajien monimuotoisuuden tutkimiseen ja seuraamiseen. Tälläkin kerralla pyydyksestä löytyi laskettavaa ja ihmeteltävää!

Kun pyydys avattiin, sieltä leijaili kummallinen tuoksu. Voimakas haju oli peräisin ötököitä pyydykseen houkuttelevasta nesteestä, josta kerholaisten tarkat nenät tunnistivat ainakin siman, appelsiinimehun, limsan ja hunajan tuoksuja.

Pyydykseen oli tällä kertaa jäänyt ainakin komea amiraaliperhonen (kuvassa), syysruskoyökkönen sekä isoja, mutta vaarattomia vaaksiaisia.

Hyönteispyydysten tutkimisen jälkeen kerholaisten piti kokeilla myös haavilla pyydystämistä, mutta sateisen sään vuoksi sitä ei voitu testata. Sen sijaan tunnistimme eri sienilajeja, maistoimme ketunleipää ja kävimme katsomassa pöllönpönttöä. Onneksi kerhotapaaminen järjestettiin Reipin maatilan kulmilla, joten korvaavaksi aktiviteetiksi saatiin myös Tomin tarinoita lampaista ja lampaiden rapsuttelua.

Luontoretken lopuksi käytiin vielä morjenstamassa Hapsu-aasia ja sen söpöä Jummi-varsaa. Sen jälkeen olikin jo aika jatkaa luonnonhelmasta ja lajien ihmettelystä kohti kotia!

Syyskuussa Musti-kerho kokoontui Vapriikissa 30 kerholaisen voimin. Kerhotapaamisen aiheena oli Birckala 1017 -näyttely, jonne päästiin tutustumaan opastetulla kierroksella kahdessa erässä museolehtori Sallamari Angerian johdolla.

Opastuksella Birckala 1017 -näyttelyssä nähtiin Pirkkalan Tursiannotkosta tehtyjä arkeologisia löytöjä ja kuultiin niiden avulla muinaissuomalaisten elämästä ja arjesta tuhat vuotta sitten. Tässä ihaillaan Messukylästä löydettyä pronssiastiaa sekä luusta ja sarvesta tehtyjä lusikoita, jotka ovat säilyneet Tursiannotkon savimaassa erinomaisessa kunnossa.

Opastuksella tehtiin mielikuvitusretki muinaiseen Pirkkalaan: piipahdettiin viikinkiaikaisessa savupirtissä, ihmeteltiin tuon ajan kotieläimiä, kurkistettiin sepänpajaan, päästiin kalistelemaan miekkoja sekä nähtiin kaksi mielenkiintoista hautaa.

Kerholaisia kiinnosti erityisesti ns. Janakkalan miekkamiehen hauta. Kyseessä onkin poikkeuksellinen vainaja, jonka hautaan on laitettu kaksi ikivanhaa miekkaa. Tällainen miekkahautaus on ollut hyvin epätavallinen kristillisellä ajalla: mies on haudattu jostain syystä vielä 1300-luvulla vanhoin, pakanallisin menoin. Kerholaiset ryhtyivät heti pohtimaan syitä ja selityksiä miekkamiehelle: ehkä kyseessä oli kunnioitettu mies tai taitava miekkaseppä, ehkä mies oli ollut aikoinaan korkea-arvoinen sotapäällikkö, ehkä joku laittoi miekat hautaan kepposena.. Juuri tätä ihan oikeat arkeologit ja tutkijatkin yrittävät parhaillaan selvittää!

Opastuksen lisäksi kerhotapaamisessa päästiin itse tutkimaan Pirkkalan Tursiannotkon löytöjä! Pirkanmaan maakuntamuseon arkeologit Kreetta Lesell ja Ulla Moilanen olivat tuoneet kerholaisten käsittelyyn kasan tutkimattomia Tursiannotkon arkeologisia löytöjä, jotka piti puhdistaa, punnita, analysoida ja raportoida.

Siispä hammasharjat laitettiin viuhumaan, kun kerholaiset pääsivät arkeologisten jälkitöiden kimppuun! Hammasharjajynssäyksen ja punnituksen jälkeen kerholaiset selvittivät, mitä oikein olivat löytäneet. Pika-analyysin perusteella pikkuarkeologit löysivät tällä kertaa ainakin sianhampaita, palanutta luuta sekä lasitettuja helmiä. Ehkä nämäkin Tursiannotkon löydöt päätyvät vielä esille Birckala 1017 -näyttelyyn!

Lokakuussa Musti-kerho kokoontui ensimmäiseen tapaamiseensa uudessa Muumimuseossa. Paikalle tuli 28 kerholaista, jotka halusivat palavasti päästä näkemään, millainen uudesta näyttelystä oli tehty – olihan kerholaisilta kysytty ideoita ja kommentteja näyttelyyn museon suunnitteluvaiheessa. Uuteen museoon tutustuttiin museoavustaja Meri Kallion kierroksella.

Kierroksella tutustuttiin Kuinkas sitten kävikään? -näyttelyyn Tove Janssonin muumikirjojen kautta. Tässä kuullaan oppaan kertomuksia Taikatalvi-kirjasta ja sen tarinoiden synnystä. Kierroksella käsiteltiin hieman myös Toven muumitöissään käyttämiä piirustustekniikoita, kuten tussilaveerausta ja raapetekniikkaa.

Opastuksen jälkeen päästiinkin sitten tositoimiin! Kerholaiset pääsivät tekemään työpajassa muumi- ja muita hahmoja erilaisia piirustustekniikoita hyödyntäen Muumimuseon museoavustaja Hilla Kaipaisen johdolla.

Kun kerholaiset lähtivät kehittelemään omia piirroshahmojaan, aivan ensimmäiseksi tehtiin luonnos hahmosta lyijykynällä tavalliselle piirustuspaperille. Sen jälkeen piirrettiin toinen versio hahmosta paksummalle paperille tussilla ja lopuksi testattiin kolmanteen versioon vielä tussilaveerausta. Tässä työskennellään gangsterimuumin parissa.

Kun kerholaiset olivat saaneet hahmonsa valmiiksi ja eri tekniikat olivat tulleet tutuiksi, pistettiin pystyyn pop-up-hahmonäyttely, jossa pääsi tutustumaan myös muiden kerhokaverien piirroshahmoihin ja niiden eri versioihin.

Kerholaisten tusseista syntyi erilaisia hahmoja aina kummituksista etanapersoonaan ja Vilijonkan sukulaishahmoon asti. Osa kerholaisista ehti tehdä jopa kuusi erilaista versiota omasta piirroshahmostaan!

Vuoden 2017 toiseksi viimeinen kerhotapaaminen järjestettiin Sara Hildénin taidemuseolla 19.11. Paikalle tulleet 30 kerholaista pääsivät kuvataiteilija Inka Ylihärsilän pitämälle työpajakierrokselle Robert Longon näyttelyyn.

Robert Longon näyttely koostui pääasiassa taidokkaista ja suurikokoisista mustavalkoisista hiilipiirrostöistä. Ensimmäisenä tutustuttiin kuitenkin näyttelyn yhteen veistokseen, jota tutkittiin tarkasti hämärtyvän iltapäivän vuoksi taskulamppujen valossa. Lampuista tullut valo paljasti kerholaisille monta jännittävää yksityiskohtaa taiteilijaa esittävästä veistoksesta.

Erittäin tarkasti ja yksityiskohtaisesti tehdyt hiilipiirrostyöt herättivät kerholaisissa paljon kysymyksiä. Muutkin teokset ihastuttivat kerholaisia: tässä ihmetellään upeaa ruusuinstallaatiota, jota ympäröi musteella värjätty vesi. Inka kertoi kerholaisille, että veden pinta kerää ilmasta pölyhiukkasia, joita museon väki sitten piilottaa kastelemalla veden pinnan päivittäin. Hmm, siinäpä vasta hassunkurinen tehtävä, pohti muutama kerholainen.

Kun Inka oli esitellyt Longon näyttelyn kerholaisille, päästiin itsekin työn touhuun! Kerholaiset saivat kokeilla Longon työtapaa, jossa taiteilija toimii eräänlaisena kuvavarkaana ja yhdistelee erilaisia merkityksiä, kuvia ja muita visuaalisia elementtejä kollaaseiksi. Siis, sakset viuhumaan ja kollaasien kimppuun!

Tässä erään kerholaisen eläinaiheinen kollaasi. Monen kerholaisen kollaasista löytyi Longon piirroskuva tiikeristä, se taisi olla aika monelle näyttelyn suosikkiteos.

Lopuksi pistettiin pystyyn tuttuun tapaan kerholaisten oma kollaasinäyttely, jossa tutkittiin kerhokaverien tekemiä teoksia. Hienoja töitä!

Hei, tämä sivusto ei valitettavasti tue vanhentuneita tietoturvattomia selaimia. Päivitäthän uuteen selaimeen, kiitokset!