Pirkanmaan Maakuntamuseo

Arkeologia

kyy_rauhaniemi_350Kiinteät muinaisjäännökset ovat lailla rauhoitettuja muistoja ihmisen toiminnasta aina kivikaudelta 1900-luvun alkuun. Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö suojelee, tutkii ja välittää tietoa arkeologisesta perinnöstä, joka on osa monikerroksista kulttuuriympäristöä. Museo on suojeluviranomainen ja arkeologian asiantuntija Pirkanmaalla.

Maakuntamuseo tekee maksullisena asiantuntijapalveluna arkeologisia tutkimuksia kuten kaivauksia, inventointeja erilaisten työhankkeiden valvontaa. Museon arkeologit tekevät virkatyönä maastokatselmuksia ja -tarkastuksia ja antavat arkeologisia jäännöksiä koskevia ohjeita. Museossa työskentelee vakinaisia arkeologeja ja projektitutkijoita.

Arkeologisen kulttuuriympäristön tutkimus

Perustutkimukset

Maakuntamuseo tekee resurssien mukaan esihistorian ja historiallisen arkeologian tutkimusta. Maankäytön johdosta vuosittain tehtävät inventoinnit ja koekaivaukset ovat perustutkimusta, jonka tulokset esitellään museoon arkistoiduissa kenttätyöraporteissa ja Pirkan maan alta -julkaisussa. Kenttätutkimusten yhteydessä tehdään luu- ja makrofossiilianalyysejä sekä radiohiiliajoituksia. Museossa tutkitaan myös arkeologisen kulttuuriympäristön nykytilaa, säilymisuhkia ja hallinnollista suojelua. Maakuntamuseolle on laadittu arkeologian tutkimusohjelma, joka määrittelee museon tutkimuksen tavoitteita sekä Pirkanmaan arkeologisen aineiston ja menneisyyden ominaispiirteiden pohjalta perusteltuja tieteellisen tutkimuksen teemoja.

Kangasalan Apajapohjan verkonpainon ikä on selvitetty radiohiiliajoitusmenetelmällä. 1920 löydetyn kalaverkon painokivien tuohen iäksi määriteltiin suurella todennäköisyydellä n. 750-390 BC (Hela 1806).
Vesihuollon rakennustyön johdosta Lempäälän Aimalassa tutkittiin valvonta- ja kaivaustutkimuksissa nykyisen kylätien alla sijaitsevan rautakauden ja historiallisen ajan asuinpaikan jäännökset. Kuva Hanna-Maria Pellinen.

Kenttätutkimukset

Inventoinnissa tarkastetaan ennestään tunnettujen muinaisjäännösten kunto ja säilyneisyys sekä paikannetaan uusia muinaisjäännöksiä kartalle. Inventointiraportissa selvitetään kohteen paikkatiedot, rauhoitusluokka ja ehdotus suoja-alueeksi sekä annetaan alustava luonnehdinta kohteesta. Inventointi ei ole kaivaus, jossa tutkitaan yksityiskohtaisesti yhtä tai muutamaa muinaisjäännöstä.

Koekaivauksessa selvitetään muinaisjäännöksen säilyneisyyttä, maanalaista lajuutta ja arvoa.

Koneellisen maankaivuun yhteydessä tehdään valvontaa, jossa havainnoidaan esille tulevia maakerrostumia ja taltioidaan löytöjä.

Yleisissä työhankkeissa ja suurehkoissa yksityisissä hankkeissa tutkimukset kustantaa muinaismuistolain nojalla työhankkeen toteuttaja. Yksityisten maanomistajien pieniin työhankkeisiin liittyviä arkeologisia tutkimuksia tekee Museovirasto valtion rahoituksella. Myös maakuntamuseo voi mahdollisuuksiensa mukaan tehdä tällaisia pienialaisia tutkimuksia. Tarkempia ohjeita menettelyistä antaa maakuntamuseo ja Museovirasto.

Arkeologisen kulttuuriympäristön suojelu

Suojelu on arkeologisen perinnön arvostamista ja siirtämistä tuleville sukupolville. Muinaisjäännösten hyvä säilyminen kulttuuriympäristön osana on kulttuuritahdon ja säädösten yhteisvaikutuksen tulosta. Suojeluun liittyvät vastuut ja velvoitteet määrittelee muinaismuistolaki (1963/259).

Ilmoita muinaisjäännöksestä

Pirkanmaan maakuntamuseo on suojelusta vastaava viranomainen, joka antaa tietoja ja lausuntoja arkeologisista arvoista esimerkiksi kaavoituksessa, rakentamisen lupa-asioissa, tie-, vesihuolto-, sähkökaapelointi- ja tietoliikennehankkeissa sekä maa- ja metsätalouden toimenpiteissä. Suojeluun kuuluvat arkeologiset selvitykset. Ennestään tuntemattomia muinaisjäännöksiä löytyy säännöllisesti. Museo ottaa vastaan myös maastohavaintoja ja löytöilmoituksia.

Hei, tämä sivusto ei valitettavasti tue vanhentuneita tietoturvattomia selaimia. Päivitäthän uuteen selaimeen, kiitokset!