Tipuja, pupuja, noitia ja muita pääsiäisen merkkejä postikorteissa

Tänä vuonna pääsiäinen aloittaa kevään jo hyvissä ajoin. Ensimmäisiä kevään merkkejä on Postimuseon ja Suomen postikorttiyhdistys Apollon järjestämä näyttely Pääsiäinen – Kevään airut, joka on esillä Vapriikissa 19.3.–19.4.2015.
  • Julkaistu
    19.3.2015
  • Kirjoittanut
    Helena Pärssinen

Esillä on ennennäkemättömiä kokoelmia kymmenen apollolaisen kätköistä sekä Postimuseon arkistosta. Mukana on pääsiäispupuja, kanoja, kukkoja, tipuja, pusuja, noitia, ruokia ja tietysti munia. Korteissa esiintyy myös uskonnollisia aiheita, huumoria ja iki-ihanaa kevättä.

Pääsiäiskorttien edeltäjiä olivat pääsiäiskirjeet ja -runot

Pääsiäispostikorttien edeltäjinä Suomessa ovat toimineet pääsiäiskirjeet ja -runot. Jo 1820-luvulla oli tapana, että tytöt ja pojat lähettelivät toisilleen pääsiäislauantaina pilailevia pääsiäiskirjeitä. Kirje tai runo raapustettiin puhtaaksi kaavitun tuohilevyn pinnalle tai paperinpalalle. Kääreeseen pakatun kirjeen mukana saattoi seurata lisäksi noidankuva, luuta, sarvi tai harja. Kääreen sulkeva sinetti koristeltiin lakkaan pistetyillä höyhenillä. Kääre toimitettiin vastaanottajalle salaa, koska kyseessä oli ikään kuin noidan kirje.

content_1

Paperilappusista siirryttiin varsinaisiin pääsiäispostikortteihin, joita ei enää itse toimitettu perille, vaan annettiin ne postin kuljetettaviksi. Pääsiäiskortteja on Suomessa lähetetty 1870-luvulta saakka, aluksi suljetussa kirjeessä. Joskus pääsiäiskortin mukana seurasi myös pieni kakku tai piparkakku, jossa saattoi olla koristeena pääsiäisnoidan kuva. Maistiaisten kuva-aiheena saattoi olla myös noitaukko, joita pojat lähettelivät ihailemilleen tytöille.

Valokuvien käyttö postikorteissa yleistyi aivan 1900-luvun alussa. Toisinaan mustavalkoiset valokuvat väritettiin, jotta vaikutelma olisi ollut elävämpi. Väritetyissä kuva-aiheissa esiintyi runsaasti lapsiaiheita yhdessä lampaiden, kanojen ja munien kanssa. Nuoret tytöt toimivat korteissa onnen ja toivon symboleina. Pääsiäispupu, joka henkilöityi hedelmällisyyden symboliksi, esittäytyi korteissa usein munan kanssa. Valtaosa markkinoilla olleista postikorteissa painettiin Saksassa ja saksalaiset hallitsivatkin kuvakorttimarkkinoita ennen ensimmäistä maailmansotaa.

content_2

Pääsiäinen on kolmanneksi suosituin korttisesonki

Pääsiäiskorteille on ollut tyypillistä uskonnollinen kuvamaailma, jota etenkin ortodoksit ovat korteissaan suosineet. Myös kansanperinteeseen liittyvät aiheet, kuten noidat, pääsiäistontut, pääsiäismunien maalaaminen, pääsiäisvitsat ja pupujussit ovat olleet suosittuja aiheita. Pääsiäissuudelmat aiheina olivat peräisin ortodokseilta, jotka jakoivat ystävilleen taidokkaasti koristeltuja pääsiäismunia antaen samalla suudelman poskelle.

1900-luvun alussa pääsiäiskortit seurasivat aikamme yhteiskunnallisia tapahtumia, kuten Japanin-Venäjän sotaa, sekä naisasia- ja työväenliikettä. Myöhemmin pääsiäiskorttien kuva-aiheisiin ilmestyivät autot, puhelimet ja muut tekniset innovaatiot. Sota-aikana 1940-luvulla korteissa heijastuivat myös huolet ja murheet.

Pääsiäiskorttiperinne eli voimakkaana aina 1960-luvulle saakka. Muutaman vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen pääsiäiskorttiperinne alkoi jälleen elpyä 1990-luvulla. Nykyisin pääsiäinen on kolmanneksi suosituin korttisesonki joulun ja Ystävänpäivän jälkeen.

Hei, tämä sivusto ei valitettavasti tue vanhentuneita tietoturvattomia selaimia. Päivitäthän uuteen selaimeen, kiitokset!