Ystävänpäivä – perinteeksi vaikka väkisin

Se tulee taas. Kaupat pursuilevat sydänkortteja, makeisia ja hempeitä pehmoleluja. Vielä 1980-luvulla ystävänpäivän tunsivat vain Yhdysvalloissa vaihtovuotta viettäneet lukiolaiset tai Aku Ankan ja Tenavat-sarjakuvien vannoutuneet lukijat. Muistattehan: Ressu sai koko laatikollisen ystävänpäiväkortteja Jaska Jokusen jäädessä tyystin ilman. Suomalaiset touhu jätti vielä tuolloin kylmäksi.

  • Julkaistu
    11.2.2013
  • Kirjoittanut
    Marjo-Riitta Saloniemi

Se tulee taas. Kaupat pursuilevat sydänkortteja, makeisia ja hempeitä pehmoleluja. Vielä 1980-luvulla ystävänpäivän tunsivat vain Yhdysvalloissa vaihtovuotta viettäneet lukiolaiset tai Aku Ankan ja Tenavat-sarjakuvien vannoutuneet lukijat. Muistattehan: Ressu sai koko laatikollisen ystävänpäiväkortteja Jaska Jokusen jäädessä tyystin ilman. Suomalaiset touhu jätti vielä tuolloin kylmäksi.

Nykymuodossaan ystävänpäivä, St. Valentine’s Day, on amerikkalainen luomus. Kaupallisen sydänrihkaman ja eroottisten alusasujen keskeltä silloin tällöin ponnahtaa vielä esille itse Pyhä Valentinus, johon vetoamalla juhlalle yritetään luoda kaupallisuutta parempi menneisyys.

Tavallisimmin tarinat yhdistyvät Ternin piispaan, joka opasti roomalaisia nuorukaisia pysymään poissa sotaretkiltä ja jäämään mielitiettyjensä luokse. Hengen mies neuvoineen päätyi vankilaan ja menetti myös päänsä, mutta hänestä tuli rakastavaisten suojelija, jonka nimikkopäivää on vietetty vuodesta 350 lähtien helmikuun 14. päivä.

Englannissa Valentinella oli pysyvä asema jo 1400-luvulla, ja muun muassa Shakespeare mainitsee juhlan näytelmissään Hamlet ja Kesäyön unelma. Valentinen kuvastoon kuuluvat kuhertelevat kyyhkyt, jotka me tunnemme vanhoista kiiltokuvista. Juhlan tunnus, sydän, oli rakkauden, ystävyyden ja ihailun vertauskuva. Päivän teema on rakkaus ja väri punainen.

Juhla purjehti 1800-luvun puolivälissä Atlantin yli Amerikkaan, jossa siitä tuli kansanjuhla. Sen kaupalliset mahdollisuudet keksittiin nopeasti. Nykyään ystävänpäivä on suosittu kihlajais- ja hääpäivä. Valentinen kortit ruuhkauttavat muutamien paikkakuntien postitoimistot, kuten Loven Mississipissä, Darlingin Pennsylvaniassa, Romancen Arkansasissa ja Erosin Louisianassa.

Keski-Euroopassa juhlaan tutustuttiin 1900-luvulla, jolloin Valentinen ilosanomaa levittivät amerikkalaiset miehityssotilaat. Erityisesti vanhan mantereen kukkakauppiaat oivalsivat päivän markkina-arvon.

Suomesta ensimmäiset viittaukset ystävänpäivään löytyvät vuoden 1981 aikakauslehtien ja kukkakauppojen ilmoituksista. Varsinaisesti juhlan vietto alkoi Tampereelta 1980-luvun alussa, kun paikallisen sydänyhdistyksen puuhanaiset oivalsivat sydänsymbolin ja järjestönsä toimintakohteen yhteyden. Päivä oli omiaan sydänasioitten kampanjointiin.

Suomalaistuessaan Valentinus sai nimekseen ystävänpäivä, onhan ihmisellä ystäviä paljon enemmän kuin sydänystäviä tai rakastettuja. Täällä pohjolassa myös juhlan eroottinen jännite katosi. Painottaessaan hempeän rakkauden sijasta ystävyyttä oli juhlalla paremmat mahdollisuudet onnistua.

Suomessa oli ystävänpäivän kampanjointi täydessä käynnissä jo vuonna 1987. Postilaitos ja Punainen Risti ottivat sen mainosvaltikseen. Ensimmäiseksi sen omaksuivat teini-ikäiset, mutta nyt sen ovat ottaneet omakseen kaiken ikäiset. Juhla on saanut osakseen myös kritiikkiä, koska sen amerikkalaisuus ärsyttää. Juhlassa on aineksia moneen lähtöön: se huomioidaan yhdistyksissä, työpaikkaruokaloissa, eri tapahtumissa. Siitä saa myös helposti aineksia vaikkapa koulujen tapakasvatukseen, jossa korostetaan toisen huomioon ottamista.

Ystävänpäivä on tullut jäädäkseen – vaikka ei sitä 1980-luvulla olisi millään uskonut. Se hyvä puoli juhlassa on, että ainakin vielä toistaiseksi voi valita, osallistuuko markkinahumuun vai sivuuttaako koko asian olankohautuksella. Ystävänpäiväkortin unohtaminen ei kaiherra omaatuntoa ollenkaan samalla tavoin kuin unohtunut joulutervehdys.

Ystävänpäivänä 14.2. kaksi ystävystä Vapriikkiin yhden lipun hinnalla!
Hei, tämä sivusto ei valitettavasti tue vanhentuneita tietoturvattomia selaimia. Päivitäthän uuteen selaimeen, kiitokset!