Uusia huippulöytöjä Pirkanmaalta

Pirkanmaan maakuntamuseoon toimitetaan jatkuvasti metallinilmaisinlöytöjä. Museoon tuodaan myös kivikautisia esineitä ja hienoja löytöjä tulee esiin myös maakuntamuseon omissa kaivauksissa. Seuraavassa esitellään 2013-2015 viranomaisille toimitettuja löytöjä. Joukossa on monia kiinnostavia esineitä, joista useimmat voi nähdä myös Vapriikin 2017 avattavassa viikinkiaikanäyttelyssä.

  • Julkaistu
    18.12.2015
  • Kirjoittanut
    Ulla Moilanen
Pirkkalan Tursiannotkon viimeisin lusikkalöytö. Kuva: Ulla Moilanen/Pirkanmaan maakuntamuseo.

Pirkkalan Tursiannotkon viimeisin lusikkalöytö. Kuva: Ulla Moilanen/Pirkanmaan maakuntamuseo.

Pirkkalan Tursiannotkon rautakautista kylää on tutkittu viime vuosina useaan otteeseen.Löytömateriaali on poikkeuksellista, sillä siihen kuuluu orgaanisesta materiaalista tehtyjä esineitä, jotka tavallisesti ovat Suomen happamassa maaperässä maatuneet. Vuoden 2015 kaivauslöytöihin kuuluu koristeellinen luu- tai sarvilusikka, joka koristelutyylin perusteella ajoittuu noin 1000-1200-luvulle. Tursiannotkosta on tähän mennessä löytynyt toista kymmentä lusikkaa tai lusikan katkelmaa. Samantapaisia lusikoita on käytetty muun muassa Novgorodissa ja Birkassa.

Vesilahden kolmipäinen kotka. Kuva: Reijo Hyvönen/Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät ry.

Vesilahden kolmipäinen kotka. Kuva: Reijo Hyvönen/Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät ry.

Syksyllä 2015 Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät ry löysi Vesilahden Laukon kartanon edustalla olevasta Pohdon saaresta 600-800-luvulle ajoittuvan linturiipuksen. Esineessä on kuvattuna kolmipäinen kotka ja sen alkuperä on todennäköisesti Venäjällä, Uralin vuoriston länsipuolella virtaavien suurten jokien alueella, jota kutsutaan Permiksi. Myös Juupajoelta on löytynyt vuonna 1911 kolmipäinen permilainen linturiipus. Esine on kuitenkin katkelmallinen, eikä muodoltaan täsmälleen samanlainen Vesilahden löydön kanssa. ”Pohdon kotka” on siten uniikki Suomessa.

Mesoliittinen keihäänkärki Kangasalta. Kuva: Ulla Moilanen/Pirkanmaan maakuntamuseo.

Mesoliittinen keihäänkärki Kangasalta. Kuva: Ulla Moilanen/Pirkanmaan maakuntamuseo.

Syksyllä 2015 maakuntamuseolle toimitettiin Kangasalta löytynyt liuskekivinen keihäänkärki. Hiottu kärki on ohut, noin 27 cm pitkä, ja siinä on keskiharja. Kyseessä on Suomen kronologian mukaan vanhimpaan, mesoliittiseen kivikauteen, noin 9000-10 000 vuoden päähän ajoittuva löytö! Suomen alue sai aikakaudella ensimmäiset asukkaansa mannerjään sulaessa jääkauden päätyttyä.

Kaiverrettu reisiluu Pälkäneeltä. Kuva: Ulla Moilanen/Pirkanmaan maakuntamuseo.

Kaiverrettu reisiluu Pälkäneeltä. Kuva: Ulla Moilanen/Pirkanmaan maakuntamuseo.

Pälkäneen rauniokirkon arkeologisissa kaivauksissa 2013 saatiin talteen kappale ihmisen reisiluuta, jossa on tarkoituksella tehtyjä uria. Ulkonäkönsä ja ominaisuuksiensa perusteella luu on ollut ulkoilmassa jo kauan ennen kuin se on poimittu ylös kaiverrettavaksi. Luuhun tehdyt merkit muistuttavat kyrillisiä kirjaimia ja ne saattavat liittyä 1700-luvulla harjoitettuun hautausmaataikuuteen. Löydöstä kerrotaan lisää Pirkanmaan alta -julkaisun seuraavassa numerossa (nro 14). Julkaisun voi lukea Vapriikin nettisivujen kautta.

Hopearaha Näsijärven rannalta. Kuva: Ulla Moilanen/Pirkanmaan maakuntamuseo.

Hopearaha Näsijärven rannalta. Kuva: Ulla Moilanen/Pirkanmaan maakuntamuseo.

Metallinetsijä teki Tampereelta, Näsijärven rannalta, hopearahalöydön vuonna 2015. Kyseessä on vuonna 1593 Sigismundin hallintokaudella lyöty ruotsalainen yhden äyrin kolikko. Kolikon toisella puolella on Vaasa-suvun tunnus, viljalyhde. Toisella puolella on kolme kruunua, joita kiertää latinankielinen teksti Deus protector noster, Jumala on suojelijamme. Teksti oli Sigismundin edeltäjän Juhana III:n vaalilause, ja sama teksti löytyy myös Porin kaupungin vaakunasta. Juhana III on suomalaisille paremmin tuttu kruunaamista edeltäneen arvonimensä mukaisesti Juhana-herttuana. Löydön voi mahdollisesti liittää Takahuhdin keskiaikaiseen asutukseen, sillä kylästä on jo vanhastaan ollut kulkutie Näsijärvelle.

Kivikautinen reikäkivi Hämeenkyröstä. Kuva: Ulla Moilanen/Pirkanmaan maakuntamuseo.

Kivikautinen reikäkivi Hämeenkyröstä. Kuva: Ulla Moilanen/Pirkanmaan maakuntamuseo.

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Vuonna 2015 Pirkanmaan maakuntamuseolle toimitettiin yli 30 vuotta aikaisemmin Hämeenkyröstä löytynyt litteähkö reikäkivi. Samanlaisia esineitä on valmistettu koko kivikauden ajan, mutta löytöpaikan lähettyviltä on jo 1900-luvun alkupuolella löydetty mesoliittiseen kivikauteen ajoittuva kirves. Löytöpaikan läheisyydestä ei kuitenkaan vielä tunneta kivikautista asuinpaikkaa, joten maakuntamuseon arkeologit tekevät keväällä paikalle maastotarkastuksen. Vastaavia reikäkiviä on aikanaan voitu käyttää nuijina esimerkiksi hylkeenmetsästyksessä.

Nokian viikinkiaikaiset kasvot. Kuva: Marko Marila/Museovirasto.

Nokian viikinkiaikaiset kasvot. Kuva: Marko Marila/Museovirasto.

Metallinilmaisinharrastaja löysi Nokialta kesällä 2014 todennäköisesti viikinkiaikaisen pronssiesineen katkelman, jossa on reliefikuvana ihmiskasvot. Ihmiskasvoista koristelua esiintyy toisinaan keskisen ja nuoremman rautakauden skandinaavisissa esineissä, mutta kyseinen esine on Pohjoismaissa ainutlaatuinen. Esine on parhaillaan tutkittavana Museovirastossa ja siitä julkaistaan tarkempaa tietoa tutkimusten jälkeen. Löydön voi tulevaisuudessa nähdä Suomen kansallismuseossa Helsingissä, mutta se on toivottavasti esillä myös Tampereella Vapriikin viikinkinäyttelyssä 2017.

Nokian Knuutilan rakennuskätkö. Kuva: Kreetta Lesell/Pirkanmaan maakuntamuseo.

Nokian Knuutilan rakennuskätkö. Kuva: Kreetta Lesell/Pirkanmaan maakuntamuseo.

Nokian Knuutilan historiallista kylänpaikkaa tutkittiin Pirkanmaan maakuntamuseon kaivauksessa 2013 arkeologi Kreetta Lesellin johdolla. Kaivauksessa saatiin esiin osa 1500-1600-luvulle ajoittuvasta rakennuksesta. Rakennuksen nurkkakiven vierestä ja osittain alta löytyi puukonterä. Löytöpaikka on mielenkiintoinen, sillä kansanperinteessä ja arkeologisessa aineistossa on runsaasti esimerkkejä siitä, että talojen perustuksiin on rakennettaessa asetettu onnea tuottavia ja pahaa karkottavia esineitä. Usein tällainen taikaesine on ollut juuri nurkkakiven alle asetettava puukko. Kuvassa näkyy nurkkakivi sekä rakennuksen seinälinjat tummina hahmoina maassa.

Hei, tämä sivusto ei valitettavasti tue vanhentuneita tietoturvattomia selaimia. Päivitäthän uuteen selaimeen, kiitokset!