Tänä vuonna on hyvä sienivuosi – myös postimerkeissä!

Postimuseon informaatikko, FM, sienineuvoja Soile Siltala kirjoittaa hyvästä sienisadosta, joka esiintyy myös postimerkeissä.
  • Julkaistu
    15.9.2016
  • Kirjoittanut
    Soile Siltala

Sosiaalisen median sienikeskusteluista saa havainnollisen kuvan siitä, että eri puolilla maata on meneillään erinomainen satovuosi. Posti on useaan otteeseen panostanut luontomme rikkauksien esittelemiseen ja sienitietouden lisäämiseen julkaisemalla kauniita erikoispostimerkkejä sienistä. Jo niiden kuvaama ruokasienten lajimäärä riittää tavalliselle sienestäjälle vuoden tarpeiksi. Tänä syksynä sienipostimerkkien sato karttui viidellä uudella hienolla merkillä.

Suomen suunnattomat sienivarannot ja jokamiehenoikeus tarjoavat kaikille halukkaille mahdollisuuden luonnonläheiseen harrastukseen, joka tuo hyvää mieltä luonnossa liikkumisen, oppimisen ja terveellisen ravinnon kautta. Aloittelijan kannattaa sienestää jonkun kokeneen sieni-ihmisen kanssa, jolloin oppii tunnistamaan sienet jo maastossa.

Lajituntemus on tässä harrastuksessa tärkeä, sillä sienissä on myös niitä kohtalokkaan myrkyllisiä. Sienioppaita on kännykkään ladattavina sovelluksina, eikä pienen sienikirjankaan mukaan ottaminen metsäretkelle ole työlästä. Paras henkivakuutus on, ettei syö mitään sientä, jota ei varmasti tiedä ruokasieneksi.

Keväällä on oltava tarkkana korvasienen suhteen: se on yksi parhaimman makuisista sienistämme, mutta se täytyy muistaa keittää kunnolla ennen ruuaksi valmistamista. Sitä löytyy vain muutaman viikon aikana toukokuussa, pohjoisessa hiukan myöhemmin. Korvasieniä, kuten muitakin sieniä on postimerkeissä kuvannut taitavasti graafikko Torsten Ekström (1926–2015). Sienipostimerkit ilmestyivät Punaisen Ristin hyväntekeväisyysmerkkien sarjassa 1974. Mukana ensimmäisessä suomalaisessa sienipostimerkkisarjassa olivat myös kantarellit ja herkkutatit.

6 1  7

Juhannuksen jälkeen tulevat keltavahverot eli kantarellit ja herkkutatit. Varsinaisena sieniaikana, elo-syyskuussa, lajikirjo on valtava. Punaisen Ristin postimerkkisarjaan vuodelta 1978 on kuvattuna leppärousku, ukonsieni ja kehnäsieni, kaikki aivan loistavia ruokasieniä! Merkkien taiteesta ja ulkoasusta vastasi jälleen Torsten Ekström, joka teki elämänuransa Suomen Setelipainossa.

23  4

Perinteisesti Suomessa on kerätty rouskuja eli ”maiteroisia” suolasieniksi. Niistä kaikkein tavallisin ja tunnetuin on karvarousku, joka on päässyt vuoden 1980 Ekströmin suunnittelemaan postimerkkiin.

5

Tänä vuonna (2016) Posti valitsi sienimerkkeihin isohaperon, tuoksuvalmuskan, mustatorvisienen, kuusenleppärouskun ja keltavahveron.  Merkkien suunnittelijoina olivat todellinen graafikkolegenda, tänä vuonna 90 vuotta täyttänyt Erik Bruun ja neljä muuta nimekästä taiteilijaa: fotorealistista tyyliä käyttävä graafikko Minni Havas, kalakuvituksistaan tunnettu Sakke Yrjölä, luontoaiheisiin erikoistunut muotoilija Teemu Järvi sekä maalari Tiina Suikkanen. Postimerkkivihkon graafisesta suunnittelusta vastasi Dog Design. Julkaisun ensipäivänkuoren ja -leiman suunnitteli Erik Bruun.

8

Haperoita eli ”pilperoisia” monet sienestäjät tuntevat huonosti ja menettävät niiden mukana hienon makuelämyksen. Tuoksuvalmuskaa ei suuria määriä löydy muualta kuin Pohjois-Suomesta, vaikka siitä onkin tullut haluttu trendisieni erityisesti japanilaisten kiinnostuksen vuoksi.

Mustan torvisienen sato vaihtelee, joskin tänä vuonna sitä löytyy runsaasti. Mutta kantarelli ei petä koskaan, sen kaunista kultaa löytyy pitkin kesää ja syksyä lähes koko Suomen alueelta.

Tänä syksynä ehtii vielä hyvin metsään ja reissun jälkeen kertomaan sienisaalistaan ystäville ja tuttaville vaikka kirjeellä tai postikortilla. Ne kannattaa lähettää matkaan sieniaiheisilla postimerkeillä!

Hei, tämä sivusto ei valitettavasti tue vanhentuneita tietoturvattomia selaimia. Päivitäthän uuteen selaimeen, kiitokset!