Far Cry Primalin teknologia on alkukantaisen tehokasta – tänään pelataan Vapriikissa

Pelin ja museon mammutit täydentävät toisiaan Avoimen pelimaailman toimintapeli Far Cry Primal ja Vapriikin Jääkauden jättiläiset -näyttely käsittelevät samankaltaisia paleoliittisiä…

  • Julkaistu
    23.2.2016
  • Kirjoittanut
    Jiri Koivuniemi

Pelin ja museon mammutit täydentävät toisiaan

Avoimen pelimaailman toimintapeli Far Cry Primal ja Vapriikin Jääkauden jättiläiset -näyttely käsittelevät samankaltaisia paleoliittisiä maailmoja. Juuri julkaistu Far Cry Primal vie pelaajansa villin ja armottoman kivikauden maailmaan. Tuolloin ihminen ei vielä ollut luonnon hallitsija ja selviytyminen oli kaikkea muuta kuin itsestään selvää. Jääkauden jättiläiset -näyttely puolestaan esittelee samankaltaista maailmaa eläinten kautta. Esillä ovat muun muassa mammutti, sapelihammaskissa ja villasarvikuono! Tutustutaanpa asiaan hieman syvällisemmin.

Paleoliittinen luonto

Paleoliittinen maailma oli villiä ja erittäin harvaan asuttua luontoa. Siinä missä lehvästöt ja lämpimät alueet tekivät asumisesta helppoa alkukantaisinkin varustein, kylmemmät alueet vaativat tulen tuomaa lämpöä ja lämpimiä vaatteita. Paleoliittisellä kaudella teknologia oli hyvin alkeellista ja vaatteita saatiin eläinten taljoista ja turkiksista.

Monet kasvilajit auttoivat selviämisessä: puiden oksat sopivat oivallisesti alkeellisten lyömä-aseiden materiaaleiksi ja monien kasvien parantavat ja lääkitsevä vaikutus tiedettiin jo tuolloin. Luonnon tarjoamien raaka-aineiden hyödyntäminen olikin yksi keskeisiä piirteitä alkukantaisessa maailmassa. Selviytyminen vaati paitsi neuvokkuutta ja älyä, myös luonnon kunnioittamista, yhteistyötä ja työkaluja. Luontoa ja sen kasveja piti osata hyödyntää monin eri tavoin, niin rohtoina kuin näkösuojanakin.

farcry_primal_content_2

Paleoliittiset eläimet

Paleoliittisena aikana eläimet olivat suuria ja pelottaviakin. Ihminen keräili ruokansa luonnosta, mutta myös eläimiä metsästettiin. Suurista kasvinsyöjänisäkkäistä saatiin lihan lisäksi turkiksia vaatteisiin, luita rakennustarpeiksi. Eläimestä hyödynnettiin kaikki.

Eläimet laidunsivat suurissa laumoissa, kuten mammutit, villasarvikuonot ja peurat. Jokaisella lajilla oli omanlainen käytösmallinsa ja ruokavalionsa. Villamammutit saattoivat painaa jopa 3 000 – 6 000 kiloa ja aikuinen mammutti söi päivittäin noin 180 kiloa ruohoa, heiniä ja pieniä pensaita. Vaikka jääkauden jättiläiseläimet eivät ihmisiä varsinaisesti jahdanneetkaan, olivat esimerkiksi edellä mainitut valtavan kokoiset sarvikuonot valtavan kokoisina ja vahvoina eläiminä varteen otettava vastus alkeellisesti aseistetulle ihmiselle. Suurpedot, sapelihammastiikerit ja luolaleijonat olivat oma lukunsa. Nämä pedot saattoivat hyökätä myös ihmisen kimppuun.

Paleoliittiset ihmiset

Vahvimman selviytymisestä puhuttaessa on tärkeää ymmärtää, ettei kyseessä ollut vain fyysinen voima ja ylivertaisuus. Sosiaalinen kanssakäynti sekä kielen ja kulttuurin kehittyminen ovat olleet tärkeässä asemassa ihmisen kehittymisessä ja pärjäämisessä muutoin ylivoimaisilta vaikuttavia kanssaeläimiä vastaan. Sosiaalisen käytöksen myötä muutoin heikommat yksilöt ovat voineet muodostaa yhteisöjä, kuten klaaneja ja heimoja. Näin älykkyyden ja yhteistyön voimin vahvemmat pedot on voitu nujertaa niin hengissä selviytymisen kuin ravinnonhankinnan ja arvokkaiden turkisten hankkimisen nimissäkin.

Kolikon kääntöpuolena on kuitenkin nähtävissä, miten erilaisten kulttuurien erot ovat johtaneet ihmisheimojen välisiin kahakoihin ja riitoihin. Paleoliittisessä maailmassa eli useita heimoja, joista jokaisella oli omat käytöstapansa ja selviytymiskeinonsa.

Paleoliittiset aseet

Ihmisen ruumiinrakenne soveltuu monenlaiseen toimintaan. Aivan kuten muutkin kädelliset lajit, ihmisen fysiologia soveltuu niin kahdella jalalla kävelyyn ja juoksuun, mutta myös kiipeilyyn, hyppäämiseen, kyyristymiseen ja moneen muuhun liikkeeseen, johon useimmat nisäkkäät eivät yksinkertaisesti kykene. Vaikka ihminen ei ole lajeista nopein tai vahvin, monipuolisuus on ihmisten todellinen voimavara – tietenkin yhdessä älykkyyden kanssa.

Älyn ohella kenties tärkein ominaisuus liittyy kuitenkin käsiin, sillä juuri sormet mahdollistavat erilaiset tarttumiset, otteet ja pienimuotoiset liikkeet. Eleet ja liikkeet, joiden ansiosta monenlaiset materiaalit ja muodot taipuvat ihmiskäsissä työkaluiksi ja aseiksi.

Vaikka aivan jokaisella eläinlajilla, myös ihmisellä, on omat luonnolliset keinonsa taisteluun, ovat erilliset aseet olleet tärkeässä asemassa ihmisen menestymisessä. Voisi jopa sanoa välttämättömässä, sillä pelkin kynsin ja hampain ei kaadettaisi mammuttien tapaisia isoja kasvissyöjiä, saati taisteltaisi karhun kaltaisia petoja vastaan. Mutta millaisin asein paleoliittiset ihmiset taistelivat?

Kenties aivan ensimmäisiä apuvälineitä olivat käteen otettavat kovat esineet, kuten irtokivet. Näille luonnollista jatkoa oli sitoa kova ja mieluiten terävä esine varteen, oksaan tai eläimen reisiluuhun, kiinni. Näin saatiin aikaiseksi nuija, joka oli kirjaimellisesti jotain kättä pidempää ja samalla huomattavasti vaarallisempi ase kuin pelkkä nyrkki. Hieman samaan tapaan on kehittynyt keihäs, joka on soveltunut sekä lyönti- että heittoaseeksi. Teräväkärkinen kivi tai myöhemmin pronssikärki ovat mahdollistaneet keihään kaltaisen keksinnön.

Paleoliittinen ihminen osasi hyödyntää jousta ja nuolta, jolloin metsästäminen onnistui etäältä ja vieläpä melko äänettömästi. Tämä olikin välttämättömyys esimerkiksi lintuja ja muuta nopeaa riistaa metsästettäessä. Vaikka jousen kantomatka ei ole järin pitkä, se antoi ylivertaisen edun etäällä olevaan kohteeseen nähden. Olipa kyse sitten eläimestä tai toisesta vihollisheimon metsästäjästä, nuoli ja jousi ovat edustaneet muinaisihmisen teknologian huippua. Vaan mikäpä olisi ollut ihmiselle tärkeämpi työkalu ja ase kuin tuli? Valloilleen päästettynä tuli voi sytyttää kokonaisia metsäpaloja, mutta jo yksittäisenä soihtuna tuli on aseista hurjimmasta päästä.

farcry_primal_content_1

Peli ja museo herättävät historian henkiin

Videopeli ja eläinmalleihin tukeutuva museoympäristö voivat tarjota erilaisia, mutta toisiaan täydentäviä, suuria yleisöjä kiinnostavia kokemuksia. Kymmenet tuhannet suomalaiset tulevat pelaamaan peliä tai käymään näyttelyssä ja olisikin mielenkiintoista tietää kuinka moni tulee tekemään molempia. Näyttelyssä vieraillut pelaaja saa pelistä enemmän irti. Peliin tutustuminen voi siivittää museovieraan mielikuvituksen näyttelyssä lentoon.

Avoimen pelimaailman toimintapeli Far Cry Primal kertoo kivikautisen heimosoturi Takkarin tarinan. Maailma yli 10 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua on maailma ilman nykyaikaisia mukavuuksia ja vailla turvallisuuden tunnetta. Monet vaaralliset pedot ja suuret eläimet aina sapelihammastiikereistä mammutteihin tekevät selviytymisestä haastavaa, kilpailevia vihollisheimoja unohtamatta. Asetekniikan huippua edustavat jousi, keihäs ja soihtu. Far Cry Primal ilmestyy pelikonsoleille 23. helmikuuta ja tietokoneille 1. maaliskuuta. Pelin ikäraja on PEGI18.

farcry_primal_content_3

Hei, tämä sivusto ei valitettavasti tue vanhentuneita tietoturvattomia selaimia. Päivitäthän uuteen selaimeen, kiitokset!