Museo jalkautui Tampereen keskustaan

Hämeenkadun elävöittäjien joukkoon marssi Tampere-päivän viikonlopun kunniaksi perjantaina 2.10. sähköinen näyttötaulu, joka haluaa tarjota vastauksia kysymyksiin, miltä Hämeenkadulla näytti ennen? Sen satakunta kuvaa kertovat Hämeenkadun historiasta vuosisadan vaihteesta aina 1970-luvulle saakka.

  • Julkaistu
    6.10.2015
  • Kirjoittanut
    Tuija-Liisa Soininen

Näyttötaulu, jota kutsutaan myös toteemiksi, on Hämeenkatu 14:n kohdalla vuoden loppuun saakka. Joulukuun alussa sitä on tarkoitus täydentää tamperelaisten omilla kuvamuistoilla. Näyttötaulun avajaistilaisuudessa nähtiin mielenilmaisuja. Osaksi Hämeenkadun historiaa tallennettiin hetkiä, kun valtakunnallista pakolaispolitiikkaa vastustava ”Rajat kiinni” -ryhmä, otti mittaa ”Ei rasismille” –ryhmästä. Kumpaakin ryhmää paimensivat tuimakatseiset mellakkapoliisit. Museo oli jalkautunut totisesti kadulle ja haki toimintatilaa Ruuskasen talon edustalta, mielenosoittajien välimaastosta, sovinnollisesti trumpettia soitellen. Hyvä niin.

 
1

Hämeenkatu on nähnyt paljon. Se sai nimensä jo 1807. Alun perin sen länsipää rakennettiin pellolle. Hämeenkatu oli vielä pitkälle 1800-luvun loppuun saakka ennen kaikkea käsityöläisten ja pikkukauppiaiden katu. Sitä kutsuttiin jossakin vaiheessa myös vähättelevästi Raatihuoneen poikkikaduksi. 1800-luvun lopulla tilanne kuitenkin muuttui. Tampere sai vihdoin rautatien 1876 ja uudelta rautatieasemalta avautuvaa näkymää haluttiin ehostaa. Uudessa asemakaavassa Hämeenkatu jatkettiin suorana ja leveänä linjana Kyttälän työläiskaupunginosan lävitse. 1900-luvun alkuun mennessä Hämeenkatu oli jo voittanut taistelun pääkadun asemasta Kauppakadun kanssa ja on siitä saakka, noin kilometrin pituisena linjana halkonut Tamperetta rautatieaseman ja Aleksanterin kirkon välillä. Hämeensillalla Hämeenkatu on kohdannut hauskasti samanpituisen Tammerkosken, joka on raivannut omaa tilaansa kaupungin keskustaan, joskin jo huomattavasti kesytettynä.

2
Hämeenkadulla on tapahtunut monia tamperelaisten kannalta tärkeitä tapahtumia, joista voi nähdä välähdyksiä Häneenkadulle paljastetussa kulttuuriympäristötoteemissa. Rakennuksia on rakennettu, niitä on palanut, poltettukin. Hämeenkadulla on taisteltu. Hämeenkatu eli Hämppi on ollut myös nuorten katu, paikka, jossa on tavattu muita nuoria. Suurten tapahtumien rinnalla kulkevatkin henkilöhistorialliset, tamperelaisille itselleen tärkeät kokemukset, joita ei helposti saada talteen museoon.

Kulttuuriympäristoteemi on hanke, joka tuotuaan esille museon näkemyksen historiallisista tapahtumista jatkaa etsimällä yksityisiä näkökulmia. Kuvamateriaalia pyydetään verkkosivujen kautta http://www.vapriikki.fi/kulttuuriymparistototeemi
Tulevia näyttötaulun paikkoja haravoidaan yhteistyössä kaupunkilaisten kanssa. Kaupunkilehti Moron kautta voi jo äänestää itselleen mieluisia vaihtoehtoja seuraaviksi historiallisen näyttötaulun paikoiksi http://moro.aamulehti.fi/2015/10/01/aanesta-mihin-sina-haluaisit-kulttuuritoteemin-seuraavaksi/. Vaihtoehtoina on esitetty mm. Tammelan toria, Pispalan rajaportin saunaa, Hervantaa, Hämeenpuistoa, Laukontoria, Kauppakadun alkupäätä, Sampolan kirjaston edustaa Kalevassa ja Härmälänrantaa. Kun paikat ovat selvillä, jatkaa museo työtään paikan liittämisessä historiaan ja historian paikkaan, yhdessä kaupunkilaisten kanssa.

Hei, tämä sivusto ei valitettavasti tue vanhentuneita tietoturvattomia selaimia. Päivitäthän uuteen selaimeen, kiitokset!