Miksi perhosia pitää tutkia?

Lukuisia kertoja olen saanut vastata kysymykseen, pitääkö perhosia tappaa? Ei tietenkään pidä. Eikä tutkijan yleensä tarvitsekaan.

  • Julkaistu
    20.8.2015
  • Kirjoittanut
    Tomi Kumpulainen

Juhannusviikolla käyskentelin mökin lähellä hiekkateitä ja havainnoin tavalliseen tapaani perhosia, pyydystin haavilla, merkkasin muistiin ja vapautin. Ihan normi perhospäivä, paitsi ettei perhosia ollut melkein yhtään. Löysin vain pari sitruunaperhosta, kangasperhosen ja muutaman metsämittarin. Keskikesällä lenteli vain kevään lajeja. Mitä ihmettä?

Koko alkukesä oli hyvin viileä. Vaihtolämpöisille perhosille se on myrkkyä. Päiväperhosille ei ollut kunnon lentokelejä. Ne eivät päässeet ruokailemaan tai lisääntymään ja niiden kannat saattoivat jopa romahtaa. Osa perhosista lensi kuitenkin myöhemmin kesällä, myöhässä. Onneksi kelit lopulta lämpenivät vähän. Lopulta vasta ensi kesänä nähdään, miten perhoskantojen kävi.

Syöttirysään on jäänyt yöperhosia. Kuva: Marjo Patama

Syöttirysään on jäänyt yöperhosia. Kuva: Marjo Patama

Hyönteislajeja on valtavasti. Suomesta niitä on löydetty peräti 21 000. Perhoslajejakin tunnetaan Suomesta melkein 2600. Kukaan ei tunne kaikkia, mutta onneksi Suomen lajisto tunnetaan maailmassa lähes parhaiten.

Perhoset ovat vaihtolämpöisiä; monet siis pitävät lämmöstä, mutta eivät aivan kaikki. Toiset viihtyvät viileässä, toiset varjoisassa. Jopa Lapin tuntureilla on omat lajinsa. Sateisena kesänä perhoset ovat piilossa eikä niitä ole mukava havainnoida. Auringonpaisteessa viihtyvät hyönteiset ja hyönteistutkijat.

Usein kysytään, miksi perhoset ovat vähentyneet. Hyvä kysymys ja tärkeä havainto, mutta väite on väärä. Perhoset ovat lisääntyneet, mutta eivät kaikki. Pohjolaan on levinnyt uusia lajeja etelästä. Vuoden 2000 jälkeen olemme saaneet yli 150 uutta perhoslajia.

Haapaperhonen. Kuva: Tomi Kumpulainen

Haapaperhonen. Kuva: Tomi Kumpulainen

Perhosista 95 prosenttia lasketaan ´yöperhosiin´. Kaikkien tuntemia, nokkos- ja sitruunaperhosen kaltaisia päiväperhosia on vähemmän, vain 120 lajia. Niistä ovat vähentyneet ketojen ja niittyjen perhoset, monet sinisiivet, hopeatäplät ja soiden perhoset, näkyvät perhoslajit.

Ei ole vaikea arvata, miksi. Soita on ojitettu, kedot kasvoivat umpeen ja niiden päälle rakennettiin.
Miksi sitten kaikki perhoset eivät ole vähentyneet? Koska ne ovat vaihtolämpöisiä!

Meille on levinnyt kymmenittäin metsien ja pensaikkojen lajeja etelästä ja kaakosta, aina saman kaavan mukaan: ensin satunnaishavainto etelärannikolla, sitten pieniä kantoja ja sitten leviäminen kohti Etelä-Suomen sisäosia. 15 vuodessa moni laji on ehtinyt Virosta Savoon ja Liettuasta Hankoon. Samaan aikaan monet pohjoiset, tosin vähälukuisemmat lajit ovat vetäytyneet pohjoisemmas ja kadonneet etelärannikolta. Lienee päivänselvää, että tämä muutos johtuu muuttuneesta ilmastosta.

Hyönteiselle ratkaisevinta on lämpösumma. Se ratkaisee, ehtiikö ötökkä talvehtimisvalmiiksi ennen seuraavaa talvea. Jos lämpö riittää, vaihtolämpöiset, siivekkäät ja nopeasti lisääntyvät perhoset reagoivat siihen ensimmäisenä. Siksi perhosten menoa on syytä seurata.

Usein tutkijalle riittää aseeksi kamera. Kuva: Tähtitalvikki Poikajärvi

Usein tutkijalle riittää aseeksi kamera. Kuva: Tähtitalvikki Poikajärvi

Mökkitiellä en purkittanut perhosia. Ei tarvinnut, mutta joskus on pakko. Suuri osa perhosista on niin nopeita, ettei kunnon kuvaa määritystä varten ehdi saada tai niin vaikeita määrittää, etteivät erot näy kuvista, vaan vasta mikroskoopilla. Tätä varten osa hyönteisistä joudutaan tallettamaan, eikä se onnistu elävistä yksilöistä. Museoiden kokoelmat vanhoine yksilöineen ja netin havaintotietokannat ovat tässä korvaamattomia.

Entä jos kaikki perhoset saisivat silti elää? Luonnossa tämä ei oikein toteudu. Yksi perhosnaaras tarvitsee yleensä koiraan ja munii sitten noin 100 munaa, joskus enemmänkin. Kaikki eivät ehdi aikuiseksi, mutta entä jos ehtisivät? Kanta on jo yhden sukupolven kuluttua 50-kertainen! Riittää siis, kun kaksi sadasta perhosen jälkeläisestä lisääntyy vuoden päästä.

Onneksi linnut, taudit ja loiset harventavat kaikkien hyönteisten kannoista suurimman osan, muuten hukkuisimme hyönteisiin ja koko Telluksen elollinen luonto syötäisiin vuosikymmenissä. Perhostutkijan pyydys tai haavi ei ole tähän verrattuna kovin tehokas. Jos päristelee autolla Tampereelta Helsinkiin ja takaisin, liiskaantuu jo matkalla enemmän hyönteisiä tuulilasiin, ilman etikettitietoja. Puhumattakaan jos leikkaa nurmikkoa tai käsittelee metsää. Pelkkää niveljalkaisten massamurhaa.

Kukkaniityt ovat hyviä kohteita perhosten tarkkailuun. Kuva: Tähtitalvikki Poikajärvi

Kukkaniityt ovat hyviä kohteita perhosten tarkkailuun. Kuva: Tähtitalvikki Poikajärvi

Perhosten kannalta ei silti ole vahingollista, jos muutama jää matkalle. Niille on vahingollisempaa, jos koko elinympäristö katoaa, pilaantuu tai sen ilmasto muuttuu. Hyönteisten mukana muuttuu moni muu – linnut, kasvit ja me itse – kaikki tarvitsemme hyönteisiä. Ilman pölytystä ei popsita marjoja eikä hedelmiä eikä ilman ininää voi kuulla pääskysen tai pajulinnun laulua.

Jos haluamme pelastaa perhoset ja siinä ohessa vähän muutakin, on hyvä tarkkailla ympäristöään. Jos näkee jotain uutta, purjeperhosen tai pyjamaluteen tai jos joku vanha tuttu on poissa, tämän havainnon voi jakaa jonkun kanssa, ilmoittaa eteenpäin ja pohtia, mistä on kysymys. Perhosia voi myös auttaa perustamalla pihansa perälle pienen niityn, istuttamalla hyviä mesikasveja tai perustamalla perhosbaarin.

Reilu viikko sitten Nokialla hyönteispyydykseeni lensi pikkuhäiveperhonen. Laji on täällä harvinainen, etelärannikolla jo yleinen, mutta se on selvästi leviämässä pohjoiseen. Sehän on hienoa – perhonen on hyvin kaunis ja harmiton, syökin toukkana haavan lehtiä.

Tämä on jo kolmas havainto Nokialta. Vielä pari – kolme vuosikymmentä sitten pikkuhäiveperhosta ja serkkuaan häiveperhosta pidettiin keskieurooppalaisen perhoslajiston hienoimpina edustajina. Molemmat ovat kuuluneet Etelä-Suomen vakituiseen lajistoon jo reilut kymmenen vuotta.

 

 

 

Hei, tämä sivusto ei valitettavasti tue vanhentuneita tietoturvattomia selaimia. Päivitäthän uuteen selaimeen, kiitokset!