Luento 19.2. – Faaraoiden kulttuurin perintö hellenistisessä ja roomalaisajan Egyptissä

Vapriikin tuottaja Tuire Hänninen istuu joka keskiviikko eturivissä kuuntelemassa Afroditen valtakunta –näyttelyyn liittyviä luentoja. Jos et ehtinyt itse paikan päälle, voit lukea tiivistelmät täältä blogista.

  • Julkaistu
    19.3.2014
  • Kirjoittanut
    Tuire Hänninen

Vapriikin tuottaja Tuire Hänninen istuu joka keskiviikko eturivissä kuuntelemassa Afroditen valtakunta –näyttelyyn liittyviä luentoja. Jos et ehtinyt itse paikan päälle, voit lukea tiivistelmät täältä blogista.

FT Marja-Leena Hänninen luennoi 19.2. aiheesta Faaraoiden kulttuurin perintö hellenistisessä ja roomalaisajan Egyptissä

Faarao piti Egyptissä huolen maan ja taivaan tasapainosta. Hän kuului enemmän jumalien kuin kuolevaisten joukkoon. Kreikkalainen Herodotos kuvaili egyptiläisiä uskonnollisimmiksi kaikista näkemistään kansoista. Olihan heillä polyteististen käsitystensä lisäksi myös monoteistinen ylin jumalhahmo. Kreikkalaisia asui Egyptissä jo 600 eKr, ja heitä työskenteli jopa palkkasotureina.

Aleksanteri Suuren kuoltua vuonna 323 eaa hänen valtakuntansa hajosi ja kenraali Ptolemaios otti haltuunsa Egyptin. Egyptiläisiltä he omaksuivat luonnon kiertokulun välttämättömyyden ja harmoniaan pyrkimisen. Ptolemaiokset kehittivät ylellisen hallitsijakultin ja faraon uskonnollisen roolin. Temppeleitä rakennettiin ja vanhoja restauroitiin. Kreikasta tuli hallinnon kieli. Tästä huolimatta kreikkalaisilla ja egyptiläisillä oli omat oikeusjärjestelmänsä niin, että oikeutta tarvitsevan kannatti pohtia, kumpi järjestelmä olisi hänen tarkoituksiinsa parempi.

Ptolemaiokset olivat ennen kaikkea kreikkalaisia tai makedonialaisia ja heidän tavoitteenaan olikin koota Aleksandrian oppineisuuden keskukseen Museoiniin koko sen ajan kreikankielinen kirjallisuus. Todennäköisesti vain Ptolemaioksista viimeisin, Kleopatra VII oli opetellut egyptin kielen.

1.vuosisadalla eaa Rooman vaikutusvalta kasvoi Välimeren alueella ja 31 eaa Aktionin taistelu sinetöi Rooman voiton. Egyptistä tuli osa Rooman keisarin henkilökohtaista omaisuutta ja Egyptissä ylintä valtaa käytti keisarin nimittämä prefekti. Egypti oli Rooman vilja-aitta. Vaikka hallinto muuttui Egyptissä, maan sisäinen koneisto säilytti kreikan hallintokielenä.

Jo varhaisella keisarikaudella Rooman ylhäisö innostui egyptiläisistä kulteista. Vaikka samaan aikaan kreikkalainen kulttuuri sulautui roomalaiseen kulttuuriin, Egypti säilytti omaperäisen leimansa ja vaikutti roomalaiseen kulttuuriin. Egyptiläisiä aiheita maalattiin talojen seinien freskoihin ja Rooma haluttiin nähdä uutena Aleksandriana.

Isis, Osiris, Serapis, Anubis, Horus, Harpokrates, Hathor, Bastes/Bubastis olivat Egyptin jumalista suosituimpia. (Osiris+Apis=) Serapis ja Isis olivat näistä tärkeimmät ja näkyvimmät Rooman keisarikaudella. Serapis on usein kuvattu viljantähkäkruunu päässään ja Isis poikaansa imettämässä. Keisari Caligulasta lähtien viralliseen kalenteriin liitettiin myös Isiksen ja Sarapiksen juhlat, joissa rukoiltiin keisarin puolesta. Roomalaisetkin halusivat saada osansa egyptiläisten jumalien kuolemattomuudesta.

Hei, tämä sivusto ei valitettavasti tue vanhentuneita tietoturvattomia selaimia. Päivitäthän uuteen selaimeen, kiitokset!