Luennolla kuultua 18.9.

Vapriikin tuottaja Tuire Hänninen istuu joka keskiviikko eturivissä kuuntelemassa Terrakotta-armeija –näyttelyyn liittyviä luentoja. Jos et ehtinyt itse paikan päälle, voit lukea tiivistelmät täältä blogista.

  • Julkaistu
    27.9.2013
  • Kirjoittanut
    Tuire Hänninen

Vapriikin tuottaja Tuire Hänninen istuu joka keskiviikko eturivissä kuuntelemassa Terrakotta-armeija –näyttelyyn liittyviä luentoja. Jos et ehtinyt itse paikan päälle, voit lukea tiivistelmät täältä blogista.

18.9. FT Minna Valjakka: Ensimmäisten keisarikuntien haasteet ja saavutukset (Qin ja Han)

FT Minna Valjakka osoitti, etteivät kulttuurit muodostu tyhjästä. Jo ennen Qin-keisarikunnan muodostumista Kiinassa oli keksitty pronssin valmistaminen sekä opittu, miten pronssin valamisessa voitiin hyödyntää erilaisia savilajeja. Qiniä varhaisemmat dynastiat olivat myös kehittäneet kirjoitustaidon sekä tekniikan, jolla pystyttiin työstämään kovaa jadea upeiksi taide-esineiksi.

Qin-keisarikunta onnistui valloittamaan kuusi pienempää ruhtinaskuntaa. Yhdeksi syyksi on esitetty vahvan eliitin puuttumista, minkä seurauksena keisarilla oli suorempi yhteys talonpoikiin, jotka muodostivat sekä ruokatuotannon että sodankäynnin selkärangan. Onkin luontevaa, että voimakkaalla otteella johdetussa valtiossa yhdenmukaistetaan kirjoitusjärjestelmä, painot, hevosrattaiden kärryjen leveydet tai rakennetaan pääkaupunkiin johtava tieverkosto. Tämähän helpotti verojenkin keräämistä

Qin-keisarikuntaa seurannut Han-dynastia jatkoi Qin-kauden uudistuksia mm. kirjoitusjärjestelmää.parantamalla. Han-kaudella luotiin diplomaattisuhteita ja kehitettiin kansainvälistä kauppaa. Kuuluisa silkkitie vei idän aarteita Roomaan asti: Colosseumin ”urheilua” katsovien kuumuutta viilensi osin silkkinen katos.

FT Minna Valjakka rinnasti hienosti Kiinan menneisyyttä ja nykytaitaidetta. Marian Heyerdahlin teos Terrakottanaiset kertonee jo nimellä sen, mitä terrakotta-armeijasta puuttuu. En lakkaa hämmästelemästä, miten valtava koneisto pyöritti keisarin päähänpinttymää kuolemattomuudesta. Keisari Qin Shi Huangdin terrakotta-armeijaa ei ollut tarkoitettu meidän kuolevaisten silmien nähtäväksi vaan sen piti suojella keisaria manalassa. Kuinka monia kymmeniä maalareita yksin työskenteli terrakotta-armeijan kimpussa?

Legalismi pönkitti hienosti keisarin maan päällisiä tavoitteita. Legalismin ihmiskuva on negatiivinen ja avuton ihminen tarvitsee lakeja ohjaamaan häntä ”oikeaan” suuntaan. Terrakotta-armeija kuvaakin hyvin keisarin Qin Shi Huangdin pahinta pelkoa: mitä tapahtuukaan kuoleman jälkeen? Kuinka hän voi siihen varautua niin, että hänen valtansa jatkuu. Voisi myös kysyä, mitä kaikkea hän on tehnyt, että hänen piti ottaa mukaansa oma armeija?

Keisarin hautakumpua ei ole avattu, mikä kuvastaa hyvin länsimaisen ja kiinalaisen ajattelun eroja, koska sinnehän lännen tutkijat olisivat ensin kaivautuneet! Qin-keisarikunta pysyi vallassa vain 15 vuotta. Legalismissa rangaistuksien piti toimia hirmuisina varoituksina kansalaisille, miten harmonian rikkojille tapahtuu. Ja kuitenkin kansa nousi kapinaan ja kaatoi Qin-dynastian. Sanotaan, että paikalliset tiesivät, että terrakotta-armeijan alueella sijaitsee hautoja. He tiesivät, vaikka he eivät halunneet tietää. Mitä siis onkaan hautakummussa?

Hei, tämä sivusto ei valitettavasti tue vanhentuneita tietoturvattomia selaimia. Päivitäthän uuteen selaimeen, kiitokset!