Luennolla kuultua 25.9.

Vapriikin tuottaja Tuire Hänninen istuu joka keskiviikko eturivissä kuuntelemassa Terrakotta-armeija –näyttelyyn liittyviä luentoja. Jos et ehtinyt itse paikan päälle, voit lukea tiivistelmät täältä blogista.

  • Julkaistu
    3.10.2013
  • Kirjoittanut
    Tuire Hänninen

Vapriikin tuottaja Tuire Hänninen istuu joka keskiviikko eturivissä kuuntelemassa Terrakotta-armeija –näyttelyyn liittyviä luentoja. Jos et ehtinyt itse paikan päälle, voit lukea tiivistelmät täältä blogista.

Sinologi Pertti Seppälä luennoi 25.9. aiheesta Kiinan varhainen kansanusko ja vainajanpalvonta.

Kiinan ensimmäistä keisaria edeltävän dynastian aikaan Taivas oli vakiintunut ylimmäksi jumalaksi. Hallinto sai Taivaan mandaatin ja keisari esiintyi Taivaan poikana. Jos hallinto epäonnistui, se menetti taivaan mandaatin ja sekasortoinen kausi alkoi.

Muita jumaluuksia olivat mm. Joen jumaluus, mikä liittyi ennen kaikkea Keltaiseen jokeen. Lohikäärme toi kevätsateet ja oli kevään jumala. Nämä molemmat kuvastavat myös veden tärkeää merkitystä maanviljelykselle.

Henkiolennot ja näkyvä maailma elivät jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Vaikka jumalilla oli oma byrokraattinen hierarkiansa, ihmiset saattoivat päättää ja nostaa jonkin ihmisen jumalaksi, jumalallisen byrokratian ohi.

Kiinan Ensimmäisen keisarin Qin Shihuangdin aikana ihmisellä tiedettiin olevan kaksi sielua, mikä uskomus on voimissaan edelleenkin. Ensimmäisen keisarin hovissa toimi hoviennustajia, eräänlaisia hovin pappeja, ja astrologeja. Tavallisen kansan hengellisestä puolesta huolehtivat samaanit, jotka toimivat parantajina ja unien tulkitsijoina. Kiinan Ensimmäinen keisari oli erityisen kiinnostunut löytämään ikuisen elämän yrttiä, ”elämän eliksiiriä”, mitä hakemaan lähettiin retkikuntia merelle – näistä ainakin osan on sanottu päätyneen Japaniin.

Ruumiillinen sielu syntyi jo hedelmöityshetkellä ja ruumiillinen sielu jäi hautaan. Se eli maan alisessa maailmassa. Sielu saattaa toimia moraalin vartijana sukulaisia kohtaan, esim. rangaista huonosti käyttäytyviä sukulaisia. Ruumiillinen sielu muuttuu nälkäiseksi sieluksi, jos siitä ei pidetä huolta eli sitä ei muisteta. Nälkäinen sielu voi sitten häiritä sukulaisia haudan takaa.

Taivaallinen sielu ilmestyy syntymähetkellä ja se matkustaa unessa. Jos tämä sielu on liian kauan erossa emännästään, demoni saattaa siepata sen tai muuten häiritä sielua, mistä sielu joutui epätasapainoon ja ihminen sairastuu.

Ihmisen kuollessa taivaallinen sielu matkustaa tuonpuoleiseen, nykymaailman kaltaiseen varjojen maahan. Vaarallisella matkalla tarvitaan samaanin apua, koska hän tunsi tien ja salasanat yhdeksään, taivaasta kohti kuljettavaan porttiin. Sielualttari pystytettiin taivassielulle ja muistopäivinä sen saattoi tavatakin.

Nykyisinkin vainajien muistaminen on iso bisnes ja vainajille voidaan uhrata paperisia kännyköitä tai rajattoman tilin omaavia luottokortteja, joiden toivotaan helpottavan heidän elämäänsä, auttavan heitä jumalien byrokratiassa – ja tietenkin vastavuoroisesti vainajien toivotaan auttavan sukulaisia maan päällä.

Hei, tämä sivusto ei valitettavasti tue vanhentuneita tietoturvattomia selaimia. Päivitäthän uuteen selaimeen, kiitokset!