Luennolla kuultua 2.10.

Vapriikin tuottaja Tuire Hänninen istuu joka keskiviikko eturivissä kuuntelemassa Terrakotta-armeija –näyttelyyn liittyviä luentoja. Jos et ehtinyt itse paikan päälle, voit…

  • Julkaistu
    16.10.2013
  • Kirjoittanut
    Tuire Hänninen

Vapriikin tuottaja Tuire Hänninen istuu joka keskiviikko eturivissä kuuntelemassa Terrakotta-armeija –näyttelyyn liittyviä luentoja. Jos et ehtinyt itse paikan päälle, voit lukea tiivistelmät täältä blogista.

FT Minna Valjakka luennoi 2.10. aiheesta: Kansainväliset vaikutteet ja kulttuurin kukoistus (Tang ja Song).

Kiinan dynastisella historialla on oma rytminsä: dynastia muodostuu, kukoistaa, rappeutuu, valtakunta pilkkoutuu osiin, kunnes jälleen pienempi yksikkö kokoaa voimansa, yhdistää Kiinan ja muodostaa uuden dynastian. Myöhäisen Han-kauden jälkeen Kiinassa vallitsi hajaannuksen aika, ennen kuin lyhytaikainen Sui-dynastia (581–618) otti vallan.

On sanottu, ettei kiinalainen kulttuuri enää koskaan kohoa Tang-dynastian tasolle (618–907). Kulttuurin, taiteen ja runouden kultakautena keksittiin mm. kirjapainotaito. Pääkaupunki Chang´an oli Kiinan kansainvälinen keskus. Silkkitie kukoisti ja tietä pitkin liikkui tavaran lisäksi ihmisiä, aatteita ja muotivirtauksia. Esimerkiksi Kiinassa kehitetty, keramiikassa käytetty kolmivärilasitus tuli suosituksi Italiassa 1200-1300 –luvuilla. Kiinassa saattoi tähän aikaan nähdä naisiakin pelaamassa aikansa poolopeliä – housuissa.

Song-dynastian (960–1279) keramiikka on alan keräilijöiden halutuimpia. Song-kauden oivalluksia olivat mm. paperinen raha (jota käytettiin kuparisen kolikon ohessa), ruuti ja muutenkin sotatekniikan kehittyminen. Kaupungistumisen myötä vapaa-aikaakin jäi, joten kasvava keskiluokka tarvitsi kulutustavaroita, viihdettä ja huvittelukortteleita.

Ei kulttuuri minnekään hajaannuksen aikana karkaa. Varhaisin Buddhan patsas Kiinasta on peräisin yhdeltä sen hajaannuksen kausista vuodelta 338 jaa. Buddhalaisuuden rantauduttua Kiinaan, se vaikutti siellä aivan kaikkeen. Opin kääntäjät käyttivät taolaisuuden jaa kungfutselaisuuden tuttuja termejä, mikä samalla kiinalaisti oppia. Buddhalaisuus kokousti etenkin Tang-dynastian aikana. Sen luostareista tuli niin mahtavia maanomistajia ja vallankäyttäjiä, että ulkomaiset uskonnot, etenkin buddhalaisuus, kiellettiin Kiinassa kokonaan 842–845 jaa. Silkkitiellä Taklamakanin valtavan autiomaan reunalla oli Dunhuangin Tiibetin buddhalaisuuden keskittymä. Se sijaitsi tuon ajan Kiinan ulkopuolella, joten siellä on tähän päivään asti säilynyt muuta maata paremmin Tang-kauden buddhalaista aarteistoa.

Suvaitsevaisuus kuuluu edelleen kiinalaiseen hengelliseen perintöön: elämän tärkeimmät riitit voidaan juhlia buddhalaisien perinteiden mukaan, vaikka päivittäisessä elämässä tukeudutaan Kungfutsen ajatuksiin. Eläkkeellä saattaa hyvinkin jäädä aikaa syventyä taolaisuuden ajatuksiin.

Maalaustaide on kalligrafian sisartaide vaikka kalligrafia onkin Kiinan arvostetuin taiteenlaji. Kiinalaisista maalauksista on turha hakea perspektiiviä, koska siinä tyhjä tila jättää tarkoituksella tilaa mielikuvitukselle ja perspektiivi voi muuttua kesken maalauksen. Kiinalaista maalausta katsotaankin osissa: kannattaa esim. seurata polkua, joka kulkee vuoren rinnettä ylös. Maalauksesta saa enemmän irti, jos sitä tarkastelee keskittyen ja kiireettömästi. Näin voi tavoittaa häivähdyksen kiinalaisesta tavasta tutkia maalauskääröä, josta vain pieni osa avattiin kerralla esiin. Samalla katsoja matkasi mielessään tässä maisemassa. Eskapismi ei taida ollakaan ihan meidän aikamme keksintöä.

Hei, tämä sivusto ei valitettavasti tue vanhentuneita tietoturvattomia selaimia. Päivitäthän uuteen selaimeen, kiitokset!