Lasten suusta kuultua museossa

Vapriikin museolehtori Sallamari Angeria muistelee muutamia hauskoja lasten suusta kuulemiaan juttuja vuosien varrelta.
  • Julkaistu
    20.7.2015
  • Kirjoittanut
    Sallamari Angeria

Vapriikin museolehtorina kohtaan työssäni joka vuosi kymmeniä päiväkoti- ja esikouluryhmiä sekä sadoittain koululaisia ja opiskelijoita: esimerkiksi vuonna 2014 Vapriikin koululaisopastuksille osallistui yli 8000 eri-ikäistä lasta ja nuorta. Kouluryhmien lisäksi teen töitä lasten kanssa museossa myös lastenjuhlien merkeissä tai vaikkapa lasten museosunnuntain ja muiden tapahtumapäivien aikaan. Opastus- ja opetustilanteet lasten kanssa ovat joka kerta erilaisia, mutta usein ne poikivat antoisia ja innostavia keskusteluita. Joskus lasten suusta kuulee myös hupaisia sutkautuksia, totuuksia ja muita tarinoita, jotka jäävät mieleen pitkiksikin ajoiksi. Tässä kesäpäivän kevennykseksi muutama hauska juttu lasten suusta:

 

1499395_10152364207543320_5938937320246270312_o

Museoesineet herättävät lapsissa kiinnostusta, innostusta, hilpeyttä ja ihmetystä. Kuva: Erika Ahopelto / Aamulehti.

Muutama vuosi sitten lintuaiheinen Lennossa-näyttely herätti monet tenavat miettimään lintuihin liittyvää ikuisuuskysymystä: kumpi oli ensin, muna vai kana? Eräällä opastuksella lapset keskustelivat asiasta näin:
”Mun mielestä munan pitää olla ensin, sieltähän se kana syntyy.”
”Eipäs kun kyllä kanan pitää ensin olla synnyttämässä se muna!”
”Mutta mistä se kana sitten on muka tullut? Kanathan syntyy munista.”
”Mun mielestä jumala loi ne molemmat.”
”Mutta loiko se ensin munan vai kanan?”

Kerran muna-kana-keskustelun päätteeksi eräs muksuista totesi kuuluisan kysymyksen vastauksesta:
”Ei sitä voi tietää kukaan – ei edes meidän iskä, vaikka se tietääkin melkein kaiken.”

Munan ja kanan kysymystä pohdittiin yhteensä kymmenillä Lennossa-opastuksilla lapsiryhmien kanssa. Kerran eräs pikkukoululainen ilmoitti tietävänsä oikean vastauksen kysymykseen:
”Minäpä tiedän tämän! Tietenkin muna on ensin. Munia syödään aamupalaksi ja kanaa vasta päivällä.”

 

414963_10150915561538320_916471153_o

Kahdesti vuodessa järjestettävä Lasten museosunnuntai houkuttelee Vapriikkiin sadoittain lapsia opastuksiin, työpajoihin ja esityksiin. Kuva: Tuire Hänninen

Vastikään Jääkiekkomuseossa järjestettiin synttärit 9-vuotiaalle pikkumiehelle. Alkujännityksen hälvenemiseksi haastattelin hieman päivänsankarin kavereita.
”Oletteko te synttärisankarin luokkakavereita, naapureita, joukkuekavereita, serkkuja..?”, kyselin mukuloilta.
”Mää oon päivänsankarin mummo”, vitsaili eräs noin 9-vuotias synttärivieras.
Jatkoin: ”Vai niin… Kumpi olet, ylä- vai alamummo?”
Koko synttäriseurue, ”mummoa” myöten, repesi raikuvaan nauruun.


Tapahtui kerran Kivimuseossa lastenkierroksen jälkeen:
Noin 8-vuotias tytöntyllerö tuli kierroksen jälkeen luokseni kehumaan opastusta ja juoksi siitä vieressä seisoskelleen äitinsä luokse huutaen:
”ÄITIÄITIÄITI, SÄÄ OLIT IHAN VÄÄRÄSSÄ! Sää olit ihan väärässä, kun sanoit, että täällä Kivimuseossa on tylsää! Mun mielestä täällä oli tosi kivaa ja hauskaa ja jännää, ja parhaita oli ne timanttien salakuljetusjutut ja ne hiekkaruusut ja ne fossiilit ja ne ametistit..”
Tytön äidin kasvot lehahtivat tulipunaisiksi, kun hän huomasi minut siinä kuuloetäisyydellä. Miten se menikään se kuuluisa sanonta totuudesta ja lapsen suusta…

10923777_10153053556603320_4615137309035718426_o

Opastuskierroksella Kivimuseossa keskusteltiin Afrikan tähden jalokivistä ja nähtiin ihkaoikeat rubiinit, smaragdit ja topaasit.

Taannoin Muumiot-näyttelyssä pyysin ekaluokkalaisia selittämään toisilleen muutamia käsitteitä. Näin 7-vuotiaat kertoivat muinaiseen Egyptiin liittyneistä aiheista:

Osaako joku selittää, mikä pyramidi on?
”No pyramidi on semmoinen… pyramidin muotoinen talo.”
”Eikun se oli palatsi!”
”Eikun se oli hauta, ja siellä oli se faarao.”

Mikäs se faarao sitten oli?
”No se faarao oli semmoinen… tärkeä muumio.”
”Eikun oli se joskus eläväkin… mutta tärkeä se oli.”
”No se oli niitten epyktiläisten johtaja.”
”Ja siellä pyramidissa oli sen faaraon muumio.”

Mikäs muumio sitten oikein on?
”No se muumio on semmoinen… semmoinen paketoitu ihminen.”
”Ei se ollut paketoitu, se oli kääritty semmoiseen liinaan.”
”Se oli semmoinen kuollut ruumis, joka oli paketoitu. Tai kääritty liinaan. Tai vessapaperiin.”


Mitä mieleenpainuvaa sinun, tuttavasi tai täysin tuntematon lapsi on tokaissut Vapriikkiin liittyen? Lähetä meille hauskimmat, suloisimmat tai ikimuistoisimmat lasten jutut sähköpostilla osoitteeseen sallamari.angeria@tampere.fi. Liitä mukaan lapsen ikä ja sukupuoli. Palkitsemme parhaan sutkautuksen yllätyspalkinnoilla!

Hei, tämä sivusto ei valitettavasti tue vanhentuneita tietoturvattomia selaimia. Päivitäthän uuteen selaimeen, kiitokset!