Hyvää pääsiäistä, hedelmällisyyden juhlaa

Englanninkielinen sana ”easter” johdattelee pääsiäisen juhlimisen kauas kristinuskoa edeltäviin aikoihin. ”Easter”-nimitys voidaan johtaa Mesopotamian tärkeimmän jumalattaren Ištarin nimestä. Tämä assyrialaisten jumalatar tunnettiin eri kansojen parissa muillakin nimillä, joista tunnetuimmat olivat babylonialaisten Inanna ja levanttilaisten Astarte. Jälkimmäinen nimi esiintyy myös Raamatussa.

  • Julkaistu
    17.4.2014
  • Kirjoittanut
    Marjo Meriluoto-Jaakkola

Ištar oli maan ja taivaan kuningatar, hedelmällisyyden, rakkauden, kauneuden, seksuaalisuuden ja sodan jumalatar. Häntä on palvottu esihistorian hämäristä alkaen. Omalla suoraviivaisella seksuaalisuudellaan Ištar turvasi sekä luonnon että ihmisten hedelmällisyyden.

Ištarin kultti levisi koko Lähi-Itään ja vaikutti laajemminkin koko Välimeren alueella. Kyproksella Ištarin palvonta yhdistyi paikalliseen hedelmällisyyskulttiin, jonka seurauksena meren vaahdosta nousi länsimaisen naiskauneuden ruumiillistuma, rakkauden jumalatar Afrodite.

Yksi tärkeimmistä Ištarille omistetuista juhlista on ollut valon ja auringon juhla kevätpäivän tasauksen aikaan. Luonnon herääminen talven jälkeen ja uuden kasvukauden alku oli tärkeä syy juhlia ja uhrata jumalille. Juuri hedelmällisyyden juhlan vietto on pääsiäisenkin taustalla.

Yhden käsityksen mukaan Easter-nimen käyttö levisi kristittyjen tietoon Palestiinan eteläosan rannikolla asuneiden teukriaanien kirjoituksista. Teukriaanit kutsuivat Ištarin kunniaksi vietettyä juhlaa nimellä ”Ostern”.

Kananmunat, tai muut munat, olivat itsestään selvä uuden kasvukauden merkki ja hedelmällisyyden symboli. Niitä uhrattiin jumalattarelle hedelmällisyyden edistämiseksi. Niitä myös koristeltiin symboleilla ja käytettiin kevään rituaaleissa. Pääsiäispupu – kani – on yleisesti tunnettu hedelmällisyyden symboli, joka voidaan myös liittää Ištariin. Keväiset hedelmällisyysrituaalit on yhdistetty Äiti Maan, eli Ištarin, palvontaan.

Muitakin selityksiä pääsiäisen vietolle löytyy. Täällä Vapriikissa, jossa on parhaillaan esillä Afroditen valtakunta –näyttely, kiinnostuimme juhlan pakanallisesta menneisyydestä. Jumalatar Ištarista voit oppia lisää vierailemalla museossa vaikkapa pääsiäislomalla. Näyttelyt ovat avoinna lauantaina ja sunnuntaina 19.–20.4. kello 10–18.

Kirjoittajat
Marjo Meriluoto-Jaakkola & Tähtitalvikki Poikajärvi

Hei, tämä sivusto ei valitettavasti tue vanhentuneita tietoturvattomia selaimia. Päivitäthän uuteen selaimeen, kiitokset!