Arkisen ihmeelliset kokoelmat esillä Museoiden yössä

Parhaillaan meneillään oleva Museoviikko huipentuu ensi lauantaina 17. 5. Museoiden yöhön ja sunnuntaina 18. 5. Kansainväliseen museopäivään.

  • Julkaistu
    14.5.2014
  • Kirjoittanut
    Outi Penninkangas

Tuleva lauantai on tamperelaisen museotyöntekijän huippuhetki, jota on odotettu ja valmisteltu jo monta kuukautta. Pitelen kädessä uunituoretta Tampereen Museoiden yön ohjelmaesitettä tutkaillen sitä Museoviikon teeman, Kokoelmien ihmeet, näkökulmasta. Teeman tavoitteena on tuoda esiin museoiden laajoja kokoelmia ja niihin liittyviä tarinoita.

Museoviikon teema toteutuu hienosti seitsemättä kertaa Tampereella järjestettävässä Museoiden yössä. Esitettä selatessa teen mielikuvitusretken tulevan lauantain tapahtumiin, museoihin ja tuttujen työntekijöiden luokse.

Ohjelmaesitteen kohde numero neljä onkin minulle erityisen tuttu museo Rupriikki. Tapaan museossa oppaan Viliina Julkusen, joka esittelee minulle ensimmäisen kokoelmien ihmeen. Rupriikin näyttelyssä on esillä oltermannin sauva. Oltermanni on kylän vanhinta tarkoittava entisaikojen arvonimi. Kylänkapulaksikin kutsuttu oltermanninsauva oli oltermannin valtakirja ja samalla viestikapula, jolla hän kutsui väkeään yhteistoimiin, esimerkiksi petojahtiin tai tietöihin.

Alavutelaisen oltermannipiirin talojen puumerkit on kaiverrettu koteloon, jonka sisällä viesti kulki tilalta toiselle

Alavutelaisen oltermannipiirin talojen puumerkit on kaiverrettu koteloon, jonka sisällä viesti kulki tilalta toiselle

Oltermannin sauva voisi toimia tunnusesineenä laajemmassakin mittakaavassa, sillä Kansainvälisen museoneuvoston ICOMin teema Kansainväliselle museopäivälle 18.5. on Museum collections make connections.

Rupriikin jälkeen mielikuvitusretkeni jatkuu Vapriikin pihaan, jossa nousen Tampereen museoiden kokoelmakeskukseen lähtevään bussiin. (Oikeille asiakkaille tiedoksi: tälle retkelle on ennakkoilmoittuminen, tarkistathan tiedot Museoiden yön verkkosivulta). Bussissa minua on vastassa kokoelmakeskuspäällikkö Tiina Paavola, joka kertoo taustatietoa Tampereen museoiden mittavista kokoelmista ja niiden historiasta. Tiinan lisäksi kokoelmakeskuksessa tavataan työntekijöitä, jotka pitävät huolta kokoelmista kukin omalla erikoisosaamisellaan. Ehtisiköhän tutkija Katri Pyysalo esitellä kokoelmissa olevia paperinukkeja?

Rita Hayworth-paperinukke. Nuken omistaja on antanut nukelle nimen Aune, nimi on kirjoitettu nuken ja vaatteiden taakse.

Rita Hayworth-paperinukke. Nuken omistaja on antanut nukelle nimen Aune, nimi on kirjoitettu nuken ja vaatteiden taakse.

Halpa hinta ja kaksiulotteisuus tekivät paperinukesta käyttökelpoisen moneen tarkoitukseen. Erilaisista lehdistä tuli paperinukeille luonteva julkaisupaikka. Nukkeja ilmestyi aluksi muotijulkaisujen liitteissä valmiiksi irti leikattuina. Lehtien sivuilta itse leikattaviksi ne siirtyivät 1850-luvulla.

Nykyään paperinukkeja myydään nostalgisina, menneiden aikakausien tyylien kuvastajina. Leikin maailmaan ne ovat palanneet trendikkäinä muotinukkeina. Paperinukkeidea on löytänyt tiensä myös internetiin. Tytöille tarkoitetuilla sivustoilla käyttäjät voivat muokata nukkemaisten hahmojen vaatteita ja ulkonäköä paperinuken tavoin.

Tampereen museoiden kokoelmakeskuksen jälkeen minulle jäisi vielä hyvin aikaa poiketa Lauri Viita-museossa. Tunnustan heti, etten ole käynyt siellä aiemmin, joten joudun todellakin pinnistelemään kuvitellessani vierailuni museoon. Ohjelmaesitteen mukaan tapaan museon portailla Lauri Viita-seuran puheenjohtajan Jari Niemelän, jolla varmasti riittää tarinoita Pispalan kuuluisasta kirjailijasta ja kulttuuriympäristöstä. Lauri Viita-museon verkkosivujen perusteella valitsisin kokoelmien ihmeeksi arkisen esineen, jonka avulla Viidan äiti Alfhild hankki perheelle elantoa 1900-luvun alussa.

Viidat olivat onnistuneet hankkimaan tuiki harvinaisen Veritas -merkkisen poljettavan ompelukoneen vuonna 1909. Viidan äiti Alfhild hoiti taloutta. Kodin- ja lastenhoidon lisäksi hänen aikansa liikeni alusvaatteiden ompelemiseen ja myymiseen. Kuva: Lauri Viita-museo

Viidat olivat onnistuneet hankkimaan tuiki harvinaisen Veritas -merkkisen poljettavan ompelukoneen vuonna 1909. Viidan äiti Alfhild hoiti taloutta. Kodin- ja lastenhoidon lisäksi hänen aikansa liikeni alusvaatteiden ompelemiseen ja myymiseen. Kuva: Lauri Viita-museo

Edellä kuvatut kolme esinettä kertovat kaikki omalla tavallaan useita tarinoita niitä käyttäneistä ihmisistä ja ilmiöistä niiden ympärillä. Museoiden yössä 17.5. tamperelaisten museoiden kokoelmiin voi tutustua näyttelyissä, erityisillä kokoelmakierroksilla, Vapriikin kuva-arkistossa ja Postimuseon kirjastossa ja arkistossa. Museoiden yössä on meidän vuoromme luoda uusia tarinoita edellisten jatkoksi.

Tampereen Museoiden yö -tapahtumaa toteuttavat 24 kohdetta: Amurin työläismuseokortteli, Emil Aaltosen museo, Grafiikanpaja Himmelblau, Juicen kirjasto, Lastenkulttuurikeskus Rulla, Lenin-museo, mediamuseo Rupriikki, museokeskus Vapriikki, Poliisimuseo, Postimuseo, Taidekeskus Mältinranta, Tallipiha, Tampereen luonnontieteellinen museo, Suomen Jääkiekkomuseo, Tampereen taidemuseo, Tampereen taidemuseon Muumilaakso, TR1 Taidehalli, Työväenmuseo Werstas, Vapriikin kuva-arkisto.

Uusina kohteina mukana ovat Lauri Viita -museo, Suomen Nyrkkeilymuseo ja Tampereen museoiden kokoelmakeskus. Mukana järjestelyissä myös kulttuurikasvatusyksikkö TAITE ja Pirkanmaan maakuntamuseo.
www.tampere.fi/museoidenyo
Facebookissa, Twitterissä, #Museoidenyo, #Museoidenyö

Lähteet: www.museokompassi.fi, http://www.museoviikko.fi/museoviikko/, Tähtiä ja tyttösiä-näyttely Vapriikissa 25.1.2013–31.12.2013, Jokapäiväinen mediamme-näyttely Rupriikissa 5.10.2012– 5.10.2014

Hei, tämä sivusto ei valitettavasti tue vanhentuneita tietoturvattomia selaimia. Päivitäthän uuteen selaimeen, kiitokset!