Luennolla kuultua 23.10.

Vapriikin tuottaja Tuire Hänninen istuu joka keskiviikko eturivissä kuuntelemassa Terrakotta-armeija –näyttelyyn liittyviä luentoja. Jos et ehtinyt itse paikan päälle, voit…

  • Julkaistu
    12.11.2013
  • Kirjoittanut
    Tuire Hänninen

Vapriikin tuottaja Tuire Hänninen istuu joka keskiviikko eturivissä kuuntelemassa Terrakotta-armeija –näyttelyyn liittyviä luentoja. Jos et ehtinyt itse paikan päälle, voit lukea tiivistelmät täältä blogista.

FT Minna Valjakka luennoi 23.10. aiheesta: Kolonisaatio, oopium ja viimeisen dynastian kukistuminen (Qing)

Mantšut ovat pohjoisessa elävä paimentolaisheimo, joka oli jo 1500-luvulta lähtien tehnyt yhteistyötä kiinalaisten kanssa. 1600-luvun puolivälissä he olivat poliittisesti, sotilaallisesti ja strategisesti Ming-dynastiaa vahvempia, joten he pystyivät valloittamaan Kiinan ja perustamaan Mantšujen valtaan pohjautuvat Qing-dynastian (1644–1911).

Mantšu-keisari Kangxia (1654–1722) on sanottu kaikkien aikojen parhaimmaksi keisariksi. Hän viisaasti korotti virkamiesten palkat niin korkeiksi, ettei heidän tarvinnut enää ottaa lahjuksia. Samalla virkamiehet nousivat arvo-asteikossa eunukkien yläpuolella. Mantšujen hallinto pohjautui auktoritaariseen paternalismiin, jossa pidettiin yllä kuria ja järjestystä. Toisaalta se perustui myös mantšujen ylivaltaan; he eivät edes saaneet avioitua kiinalaisten kanssa.

Kiina ja kiinalaiset tavarat ja tuotteet olivat hullaannuttaneet eurooppalaiset. Tuotteita ostettiin niin paljon, että vuonna 1759 Kiina oli maailman vaurain valtio. Valitettavasti korruptio ei pysynyt kurissa, hallinto ei pystynyt reagoimaan väestönkasvuun, eikä Kiina osannut uudistua sisäisesti niin paljon, että se olisi organisoitunut paremmin ja vastustanut tehokkaammin eurooppalaista ylivaltaa ja kolonialismin periaatteita.

Kun samaan aikaan kiinalaisten tavaroiden kauppa tuotti liian hyvin ja kiinalaiset eivät samassa mittakaavassa sallineet länsimaisten tuotteiden myyntiä omassa maassaan, Kiinan markkinoille kehitettiin tupakka, johon yhdistettiin oopiumia. Tästä länsimaisesta vientituotteesta tulikin Kiinassa aikansa kauhea hitti.

Aina karmaisee kuulla, miten röyhkeästi länsimaat kahmivat alueita ja aarteita. Vanhan kesäpalatsin rauniot muistuttavat kiinalaisia edelleen länsimaiden ”vierailusta” 1860, jolloin paikka tuhottiin ja ryöstettiin toisessa oopiumisodassa. Palatsissa oli sijainnut mm. suihkulähde, joka samalla toimi kellona. Tässä tasatunteina oli 12 kiinalaisen eläinradan symbolia, joista osa on edelleen kateissa. Pronssipäät ja niistä maksetut hinnat lueteltuna: http://en.wikipedia.org/wiki/Haiyantang

Edellisen Ming-kauden muodikas herrasmies käytti nutturaa, jossa hiukset koottiin pään päälle. Mantšujen aikaan piti valita uuden hiustyylin ja teloituksen välillä. Mantšujen ainoan sallitun miesmuodin mukaan heillä piti olla paljaaksi ajeltu otsa ja takana pitkä hiusletti. Tähän aikaan kiinalaisia muutti sankoin joukoin mm. Amerikkaan ja sielläkin he identiteettiään korostaakseen käyttivät tätä hiustyyliä. Mantšu-naiset puolestaan eivät saaneet Han-kiinalaisten tapaan typistää jalkojaan.

Onneksi muuten sekä kiinalaiset että Kiinassa vierailleen länsimaiset omaksuivat nopeasti valokuvauksen. Valokuvien avulla pääsemme nykyäänkin lähemmäs Qing-kauden Kiinaa.

Hei, tämä sivusto ei valitettavasti tue vanhentuneita tietoturvattomia selaimia. Päivitäthän uuteen selaimeen, kiitokset!