Luennolla kuultua 16.10.

Vapriikin tuottaja Tuire Hänninen istuu joka keskiviikko eturivissä kuuntelemassa Terrakotta-armeija –näyttelyyn liittyviä luentoja. Jos et ehtinyt itse paikan päälle, voit…

  • Julkaistu
    23.10.2013
  • Kirjoittanut
    Tuire Hänninen

Vapriikin tuottaja Tuire Hänninen istuu joka keskiviikko eturivissä kuuntelemassa Terrakotta-armeija –näyttelyyn liittyviä luentoja. Jos et ehtinyt itse paikan päälle, voit lukea tiivistelmät täältä blogista.

FT Minna Valjakka luennoi 16.10. aiheesta: Jesuiittoja, eunukkeja ja oppineita – kiinalaisen sivistyksen uusi menestyskausi (Ming)

Vaatimattomista oloista ponnistanut Zhu Yuanzhang yhdisti Kiinan ja loi Ming-dynastian (1368-1644). Keisarina hän omaksui nimen Hongwu. Mongolien kauden jälkeen kaikkea kiinalaisuutta haluttiin korostaa niin taiteissa kuin hallinnossakin. Keisari Hongwu ei koskaan oppinut luottamaan oppineisiin ja tämä epäluottamus heijastui koko Kiinan hallintoon.

Ming-kaudella Kiinaa metsitettiin, jotta puuta saatiin mm. laivanrakennukseen. Hedelmäpuita istutettiin ja maita otettiin viljelyskäyttöön niin, että maanviljelyskäytössä olevan maan pinta-ala nousi kahdeksassa vuodessa kolminkertaiseksi. Sinivalkoiset posliiniset huippuesineet tuotettiin Ming-kaudella, mutta näitäkin tunnetumpia saavutuksia ovat Kiinan muurin ja Pekingin Kielletyn kaupungin rakentaminen. Pekingistä tuli Ming-dynastian pääkaupunki vuonna 1421 ja nykyisestä Pekingistä paljon onkin Ming-dynastian perua. Pääkaupungin siirto Nanjingista kesti muuten 30 vuotta, koska Peking piti kirjaimellisesti rakentaa pääkaupungiksi.

Kiina oli tällä kaudella koko maailman mahtavin merivaltio.  Laivaston amiraaliksi kohonneen eunukki Zheng Hen (1371–1433) johdolla purjehdittiin 7 merimatkaa aina Afrikkaa myöten. Näissä pitkän matkan purjehduksissa oli 41stä 317 laivaa ja niissä miehistöä jopa 30 000 henkeä.  Keisarillisen laivaston suurin laiva oli 122 m pitkä, 52 m leveä ja siinä oli 9 purjetta! Laivastonsa avulla Kiina laajensi kauppa-alueitaan ja solmi siinä sivussa diplomaattisuhteita. Näin Taivaan Poika (keisari) hallitsi koko maailmaa – ainakin teoriassa.

Ming-kaudella eunukit kohosivat valtaan ja hovin lähipiiriin – oppineiden kustannuksella.  Oppineet puolestaan pystyivät näkemyksiinsä vedoten määrittelemään, mikä oli milloinkin muotia ja mikä taas vulgääriä.

Samaan aikaan Kiinaan rantautuneet jesuiitat toivat kristinuskon kylkiäisenä matematiikan, astrologian ja kartologian sen ajan korkeimmat tiedot ja taidot. Näiden ansioista monet jesuiitoista kohosivatkin arvostetuiksi tiedemiehiksi aina hovin lähipiiriin asti. Toisaalta, jesuiittojen mukana Eurooppaan levisi tietoa Kiinasta, minkä seurauksena 1600-luvulta lähtien kiinalaisuus näkyi muoti-ilmiönä niin muodissa kuin muissakin taiteenlajeissa.

Luennon lopuksi FT Minna Valjakka lumosi kuulijansa kertomalla kiinalaisista puutarhoista. Ne muuten rakennetaan, kiinalaista puutarhaa ei istuteta. Puutarhassa veden läheisyys, siirreltävät kasvi, polut ja epäsymmetriset sillat luovat illuusion, jossa ajan, tilan ja paikan taju katoaa.

Ai niin, keisarin lohikäärmeellä on viisi kynttä. Näitä yritän jatkossa bongata taideteoksista!

Hei, tämä sivusto ei valitettavasti tue vanhentuneita tietoturvattomia selaimia. Päivitäthän uuteen selaimeen, kiitokset!