Harjoittelijana luonnontieteellisessä museossa – osa 2

Harjoittelujaksollani olen oppinut, että luonnontieteellinen museo on tärkeä osa monenlaista tutkimusta ja ympäristökasvatusta, sillä kokoelmatiloista löytyy vaikka ja mitä mielenkiintoista…

  • Julkaistu
    19.5.2017
  • Kirjoittanut
    Saija

Harjoittelujaksollani olen oppinut, että luonnontieteellinen museo on tärkeä osa monenlaista tutkimusta ja ympäristökasvatusta, sillä kokoelmatiloista löytyy vaikka ja mitä mielenkiintoista yli sadan vuoden ajalta. Kokoelmien säilytystilat kätkevät suuret kokoelmat hyönteisiä Suomesta ja maailmalta, linnunsiipiä, sekä kasvinäytteitä ja eläimiä. Kävimme uudestaan isommassa paikassa; Tampereen museoiden kokoelmakeskuksessa ja tällä kertaa mulla oli kamera mukana. Ehdin siinä hetken yhtä näytettä etsiessä ottaa hieman kuvia.

Joskus jos joku tekee tutkimusta ja tarvitsee tietoja tai näytteitä, löytyy näitä luonnontieteellisen museon kokoelmista. Mukana on monenlaisia harvinaisuuksia, kuten Suomeen ajoittain eksyvä ja hyvin näyttävä pääkallokiitäjä tai pelkästään Pirkanmaalla elävä paikallisperhonen. Selkärankaisten puolella on monia saatuja lahjoituksia, Tampereen Eläintarhassa eläneitä otuksia ja kattava määrä lintuja, sekä jonkin verran luita ja kalloja.

Erityisesti eläinnäytteitä käytetään opetuskäytössä ja näitä lainataan joskus kouluille. Museolla vierailevia koululaisryhmiä viedään myös ajoittain pienelle kierrokselle Vapriikissa sijaitsevaan kokoelmatilaan. Nyt lähestyvä Museoiden Yö -tapahtuma tuo joitain kokoelmatilan näytteitä julkisiin tiloihin vierailijoiden nähtäväksi ja osaksi pieniä tehtäviä. Näytteitä lainataan myös muihin näyttelyihin, kuten kesäkuussa avautuvaan Birckala -näyttelyyn.

Kokoelmien näytteitä pääsee ihastelemaan ihan erilaisella tavalla, kuin esimerkiksi lintujen ohikiitävien pyrähdysten aikana tai kaukana vilahtavan ketun nähdessä. Miltä näyttää pöllön kynnet tai mäyrän nenä? Minkälainen kuvio on perhosen siivessä tai linnunmunassa? Tällaisia ihanuuksia pääsee tutkailemaan lähemmin. Järjestelin säilöön yksityisen kokoelman linnunsiipiä ja pyrstöjä luonnontieteelisellä museolla ja oi että ne olivat kauniita! Siipien rakenne ja huikeat kuviot. Kuinka pieniä ja hentoisia ovat pikkulintujen siivet, jopa läpinäkyvillä sulilla. Nämä ovat kerrassaan luonnon taideteoksia. Onneksi olin itsekseni tätä hommaa tekemässä, sillä siipiä oli pakko aina välillä ihastella ääneen ja siinä sivussa saada sellaisia innostuspyrähdyksiä.

Aiemmassa osassa kerroinkin jo kokoelmatiloissa mieleen jääneistä oman lempparilintu variksen värimuunnoksista ja nyt sain niistä kunnon kuvatkin! Harmaa varis on kuulemma todella vanha näyte ja olinkin hirmuisen varovainen sitä siirtäessä parempaan valoon. Muutenkin näytteisiin koskiessa on kaikki aistit täysillä mukana ja supertarkka omista liikkeistään, kun on tieteellinen ja mahdollisesti hyvin vanha näyte käsissä. Kokoelmatiloista poistuessa on syytä muistaa a i n a pestä kädet ja hyvin. Näytteitä on käsitelty monenlaisilla aineilla ja varoiksi täytyy pestä tassut joka kerta näistä tiloista lähtiessä.

Hei, tämä sivusto ei valitettavasti tue vanhentuneita tietoturvattomia selaimia. Päivitäthän uuteen selaimeen, kiitokset!