Vapriikki julkisti 2020 näyttelynsä

Museokeskus Vapriikki tarjoaa ensi vuonna asiakkailleen katsauksen 200-vuotiaan Finlaysonin tehtaan historiaan. Esille saadaan runsaasti esineistöä ja etenkin tekstiilejä Tampereen museoiden laajasta Finlayson-kokoelmasta. Kesäkuussa avautuu luonnontieteellinen näyttely Apinat, joka vie matkalle viidakkoon ihmisen lähimpien sukulaisten pariin. Lapsiperheille suunnattu näyttely esittelee 60 apinaa niiden omassa elinympäristössä. Museon tilat käyvät läpi remontin: uudistettu museoravintola avautuu vuodenvaihteen jälkeen, ja helmikuussa alakerran korkea tila uudistuu.

  • Julkaistu
    5.11.2019
  • Kirjoittanut
    Tähtitalvikki Poikajärvi

Vuoden luontokuvat 2019 14.2.-19.4.

Varpiikin näyttelyvuoden aloittaa Vuoden Luontokuvat, joka kertoo suomalaisen luonnon moni-ilmeisyydestä, sen näkymistä ja tapahtumista sekä kuvaajien luonnossa kokemista elämyksistä ja oivalluksista. Vuoden Luontokuvaksi 2019 valittiin Ville Heikkisen ”Karhu ja korppi”. Vuoden Luontokuva -kilpailuun osallistui tänä vuonna yli 14 000 kuvaa kaikkiaan 844 eri kuvaajalta. Kuvat kilpailivat aihealueittain kahdeksassa eri sarjassa sekä nuorten sarjassa

Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi 24.4.-

Finlaysonin 200-vuotista taivalta juhlistetaan Vapriikissa huhtikuusta 2020 lähtien uudella näyttelyllä. Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi -näyttely seuraa Tammerkosken rannalle syntyneen tehtaan kehittymistä Pohjoismaiden suurimmaksi teollisuusyritykseksi ja lopulta sen sopeutumista uuteen, savupiipputeollisuuden jälkeiseen aikaan. Esille saadaan runsaasti esineistöä ja etenkin tekstiilejä Tampereen museoiden laajasta Finlayson-kokoelmasta. Näyttely pohjautuu Tampereen yliopiston viisivuotiseen Finlaysonin historia -hankkeeseen, joka julkaistaan syksyllä 2020.

Näyttely kertoo Finlaysonista ja sen työntekijöistä, puuvillan valmistuksesta ja ennen kaikkea yrityksen tuotannosta. Esille saadaan esimerkiksi James Finlaysonin saama Privilegiokirja, Tampereen ensimmäinen sähköjuna, Pikku-Pässi, sekä Kuusvooninkisen pienoismalli, jonka ikkunoista voi nähdä ihmisiä työn touhussa 1840-luvulla. Näyttelyyn tulee runsaasti kankaita ja lankoja aina 1830-luvulta tähän päivään saakka – luvassa on myös hypisteltäviä näytteitä.

Tiistaitarjotin – ruokamatka 70-luvulle Galleriassa 8.5.2020–6.1.2021.

Tiistaitarjotin kuljettaa katsojan 70-luvun vahvojen, rohkeiden ja värikkäiden ruokakuvien sekä mutkattomien ruokaohjeiden maailmaan.

Näyttely perustuu valokuvaaja ja läänintaiteilija Juhani Riekkolan ja hänen vaimonsa kotitalousopettaja Eeva Junkkari-Riekkolan toimittamaan ruoka-artikkelisarjaan Tiistaitarjotin, jota Aamulehti julkaisi viikoittain vuosina 1974–78.

70-luvun ruokakulttuuriin pureudutaan Riekkolan fantastisten annoskuvien sekä Junkkari-Riekkolan oivallisten ruokaohjeiden ja viikoittaisten ruokalistojen kautta. Ennen näyttelyä ja sen aikana ihmisillä on mahdollisuus jakaa omia ruokamuistojaan 70-luvulta, jotka muodostavat tärkeän osan kokonaisuutta.

Näyttelyssä pääsee myös tutustumaan Chocochilin luomaan nykypäivän Tiistaitarjottimeen sekä Glorian ruoka & viini -lehden ruokakuvauksiin.

Apinat – kädellisten tarina 12.6.20-28.1.2021

Nyt mennään ihan apinoiksi! Vapriikki avaa kesäkuun 12. laajan esityksen ihmisen lähimmistä sukulaisista. Tapaa Vapriikissa suuri gorilla, pieni hiirimaki, ai-ai, vaippapaviaani, hanumaani ja mandrilli!

Näyttely esittelee yli 60 apinaa niiden omassa elinympäristössään. Miten eri apinat liikkuvat, mitä ne syövät, kuinka kommunikoivat? Kuinka paljon apinaa meissä itsessämme on?

Näyttelyssä voi testata apinamaisia taitoja, kuten ruuan metsästystä, kiipeilyä ja ongelmanratkaisukykyä. Näyttely kertoo myös apinoita kohtaavista uhkista: elinympäristön tuhoutumisesta ja sukupuutosta. Miten voimme omalla toiminnallamme auttaa apinoita?

Näyttelyn on tuottanut Skotlannin kansallismuseo, ja se on ollut aiemmin esillä tänä vuonna Barcelonan luonnontieteellisessä museossa.

Postimuseon Unohtumattomia kirjeitä Suomesta 14.2.2020–31.1.2021  

Postimuseo keskittyy vuonna 2020 kirjeeseen. Museo avaa 14.2.2020 Unohtumattomia kirjeitä Suomesta -näyttelyn, jossa esillä olevat kirjeet ovat paitsi oman aikansa kuvaajia niin koskettavia, samaistuttavia ja erilaisia tunteita herättäviä. Näyttelyyn liittyy runsaasti tapahtumia, kuten teatteri- ja musiikkiesityksiä, Kirjeklubeja ja luentoja.

Rakkaus, ilo, jännitys, suru, ikävä, kaipaus ja huoli ovat muun muassa tunteita, jotka kirjeistä nousevat esiin.  Näitä, joskus traagisiakin ja toisaalta riemastuttavia kirjeiden tunteita, tulkitsevat näyttelijät Seela Sella ja Esko Roine kuunnelmien muodossa.

Postimuseo on koonnut näyttelyn kirjeet vuonna 2017 järjestystä keräyksestä, jossa Postimuseo ja Posti hakivat suomalaisille merkityksellisiä kirjeitä. Osa kirjeistä koostuu tietokirjailija Timo Kalevi Forssin toimittamasta Unohtumattomia kirjeitä Suomesta -kirjasta, joka ilmestyy näyttelyn avaamisen aikoihin.  Kaikki reilut 50 näyttelyn kirjettä on myös taustoitettu ja ne ajoittuvat 1800-luvun lopulta 2010-luvulle.

Like Kustannuksen tuottamasta Forssin kirjan aineistosta museo on valinnut näyttelyyn pääasiassa tunnettujen suomalaisten kirjeitä. Esimerkiksi Aleksis Kiven kirjeen isälleen Erik Johan Stenvallille vuonna1864 ja Ville Riikosen kirjeen Tarja Haloselle vuonna 2011 sekä Halosen vastauskirjeen. Aleksis Kivi kirjoitti isälleen kirjeen, joka on täynnä dramaattisia käänteitä. Riikonen anoo käsinkirjoitetussa kirjeessä totaalikieltäytyjänä vapautusta vankeusrangaistukseensa siviilipalvelusrikkomuksesta.

Näyttely toimii myös tapahtuma-areenana. Kirjeklubeilla luetaan ja keskustellaan erilaisista kirjeistä. Museo toivoo myös yleisön tuovan omia kirjeitään joko luettavaksi tai niitä voi halutessaan itse lukea. Näyttelyyn liittyy myös teatteri- ja musiikkiesityksiä sekä luentoja. Katso koko ensi vuoden tapahtumakalenteri.

 

Hei, tämä sivusto ei valitettavasti tue vanhentuneita tietoturvattomia selaimia. Päivitäthän uuteen selaimeen, kiitokset!