Tutkijoiden yö Vapriikissa

Tutkijoiden yö tekee tiedettä ja tutkijoiden työtä tutuksi suurelle yleisölle. Tapahtuma tarjoaa tietoiskuja, huikean tiedeshown, interaktiivisen CERN -livelähetyksen sekä asiantuntijaopastuksia näyttelyihin. Ilmainen sisäänpääsy klo 15–19. Tervetuloa!

  • Julkaistu
    26.9.2017
  • Kirjoittanut
    Suvi Syynimaa

Tutkijoiden yö 29.9. Vapriikissa
Illan ohjelmaan vapaa pääsy.

Opastukset

Klo 15 Nukkemuseo, oppaana tutkija Katri Pyysalo
Klo 16 Tampereen luonnontieteellinen museo, oppaana amanuenssi Tomi Kumpulainen, Mediamuseo Rupriikki ja Suomen pelimuseo, oppaana tutkija Outi Penninkangas
Klo 17 Birckala 1017, oppaana arkeologi Sami Raninen, Tampere 1918, oppaana tutkija Antti Liuttunen
Klo 14, 15, 16.30, 17.30 ja 18.30. Pop-up Heureka – liikkuva tiedeshow! Pop-up Heurekan innostava ja viihdyttävä tiedeshow kaikenikäisille.

Tietoiskut museoravintolassa klo 15–19
Tietoiskujen kesto noin puoli tuntia.

Klo 15 alkaen Suomi100 –kokonaisuus

Suomen historian vaihtoehtoja 1417–2017
Kun suomalaiset tulivat Suomeen, he eivät olleet suomalaisia. Menneinä vuosisatoina heillä ei ole ollut mielessä tuleva Suomi vaan jotakin muuta. Mitä? Näitä vaihtoehtoja ja historian outoja polkuja kuvataan kolmessa lyhyessä luennossa. Puhujat ovat Yhteiskunnan historian huippuyksikön tutkijoita Tampereen yliopistosta.

Klo 15 Dosentti Sari Katajala-Peltomaa, TY:
1417: Tanskan, Ruotsin vai Moskovan Suomi
Suomen muotoutuminen keskiajalla osaksi Ruotsin valtakuntaa oli vain yksi mahdollinen kehityskulku. Itämaana tunnettu alue olisi voinut tulla liitetyksi myös Tanskan valtakuntaan tai Moskovan alaisuuteen ja myös maan kahtiajako oli mahdollinen. Entä jos Suomi olisikin päätynyt itsenäiseksi katoliseksi valtioksi? Miten uskonto ja politiikka, kirkko ja maallinen valta kietoutuivat toisiinsa ja muokkasivat “keskiajan Suomen”.

Klo 15.30 Professori Pirjo Markkola, TY:
1817: Ruotsalainen, venäläinen, suomalainen – vai pelkästään luterilainen?
Ruotsin valtakunta hajosi 1809 ja maan itäisistä osista tuli Venäjän keisarikuntaan kuuluva Suomen suuriruhtinaskunta. Miltä tulevaisuus silloin näytti ja miksi juuri 1817 vietettiin Lutheruksen seurakunnan 300-vuotisjuhlaa? Sanoiko kukaan koskaan A.I. Arwidssonin suuhun laitettuja sanoja: ”Ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia”?

Klo 16: Professori Pertti Haapala, TY:
2017: Mikä olikaan suunnitelma tälle vuodelle?
Niin suoralta kuin sadan vuoden itsenäisyys näyttääkin, aivan toisinkin olisi voinut käydä. 1900-luvun alun Suomi ei ollut sama kuin nyt ja tulevaisuuskuvat vaihtuivat moneen kertaan. Millaisena maan tulevaisuus nähtiin ja kävikö niin kuin ajateltiin ja suunniteltiin? Ei aina ja harhanäyt ovat opettavaisia kun ajatelleen seuraavaa sataa vuotta – tai edes kymmentä.

Klo 16.30 FL, tutkija Antti Liuttunen, Vapriikki:
Sisällissota ja Tampere, Tampere 1918 -näyttely

Klo 17 Dosentti, UNESCO oppituolin haltija Tapio Katko, TTY:
Vedestä hätä – vesihuolto kestävän kehityksen keskiössä

Klo 17.30–18.15 Kaupunkien näkyvien ja kuuluvien muutosten jäljillä -kokonaisuus:
Dos. Ilari Karppi, yliopistonlehtori, aluetiede, TaY:
Samaan aikaan toisaalla: kaupungin kätketyt muutosvoimat

FT Meri Kytö, tutkijatohtori, musiikintutkimus, TaY:
Tampereen äänimaiseman muutokset: julkiset ja yksityiset äänitilat

Klo 18.15 professori Juho Hamari, TTY:
Pelitutkimus

Klo 14–20 Vapriikin auditorion ohjelma

Klo 14–15.30 Luennot yhteistyössä Suomen Matkailuhistorian seuran kanssa:

Klo 14 FM Kimmo Antila: Sodat ja konfliktit museoiden aiheina
Klo 14.30–15.30 Professori Seppo Zetterberg:
Sotien ja konfliktien muistot Viron matkailukohteina ja identiteetin rakennusaineksina

Klo 15.30 Sanna Rytövuori ja Heli Väätäjä (Tay), Sanni Somppi (HY) ja Antti Vehkaoja (TTY): Turre ja teknologia – älyä koira-arkeen
• Miksi koiratutkimus? Mikä Turre ja Toivoset?
• Koira-arjen haasteet ja teknologiahaaveet
• Koiratutkimus tänään ja kurkistuksia koiratutkijan työhön
• Voiko teknologia auttaa koiran hyvinvoinnissa? Mitä koirasta voi mitata ja miten tietoa voi hyödyntää?

Klo 17 Suomen robotiikkayhdistyksen puheenjohtaja, projektipäällikkö Jyrki Latokartano, TTY:
Robotit tekevät kaiken – vai?

Suomen Fyysikkoseura ry täyttää 70 vuotta. Juhlavuonna seura esittelee
erityisesti Suomessa tai suomalaisin voimin tehdyn fysiikan tutkimuksen
historiaa suurelle yleisölle.

Klo 17.40 Suomen Fyysikkoseuran 70v-juhlat
avauspuheenvuoro professori Esa Räsänen, TTY
Tilaisuus on kaikille avoin.

17.50 professori Jukka Maalampi, JYU:  Mustia aukkoja ja avaruusjäristyksiä
Sata vuotta sitten Albert Einstein mullisti käsitykset avaruudesta ja ajasta. Avaruus ja aika eivät ole mykkiä sivustakatsojia vaan ne elävät mukana luonnon tapahtumissa. Yksi Einsteinin ennustuksista ovat avaruuden järistykset, gravitaatioaallot. Ensimmäiset todisteet gravitaatioaalloista on saatu parin viime vuoden aikana. Huipputarkoilla mittauslaitteilla on nähty avaruuden pienen pieniä värähtelyjä, jotka ovat syntyneet mustien aukkojen törmäyksissä yli miljardi vuotta sitten.

Klo 18.45 Professori Esa Räsänen, TTY:
CERN-esittely ja keskustelua

Klo 19–19.45 Interaktiivinen CERN-livelähetys
Yleisöllä on mahdollista olla yhteydessä suoraan tutkijoihin hiukkastutkimuskeskus CERNiin Sveitsissä.

Klo 15–18 esittelypisteet

Turre ja teknologia – älyä koira-arkeen
Tule tapaamaan Turrea ja tutkijoita ja kerro koirateknologiahaaveesi tai -huolesi! Esittelypisteellä selviää miten teknologia auttaa koiran hyvinvoinnissa ja mitä koirasta voi mitata? Paikalla on oikea, elävä koira mittareiden kanssa.

Tutustu nao-robotteihin ja maarobotteihin
Robotiikka tekee nopeasti tuloaan ihmisten keskuuteen. Me kehitämme robotteja liikkumaan itsenäisesti ihmisten joukossa. Onko robottien vallankumous jo ovella? Tampereen teknillinen yliopisto, Automaatiotekniikan ja Hydrauliikan laboratorio.

Iän arviointi
Tietokone arvioi ikäsi ja sukupuolesi kasvokuvan perusteella. Uskallatko kokeilla? Ihmisen iän arviointi on esimerkki ihmiselle helposta mutta tietokoneelle haastavasta tehtävästä.  Tampereen teknillinen yliopisto, signaalinkäsittely.

360-video livestream
Tutustu Tampereen teknillisen yliopiston CIVITin 360-kamera, jota pääsee katsomaan livenä 3D-laseilla.

Yhteistyörobotti
Kappaleentunnistuksella varustettu yhteistyörobotti. Tampereen teknillinen yliopisto, Kone- ja tuotantotekniikka.

Nesteiden sormenjälkien analysointi
Sähköisellä mittauksella nesteistä pystytään analysoimaan erilaisia ominaisuuksia ja muodostamaan niistä ns. ”sormenjälkiä”. Teknologia on syntynyt TTY:llä tehdyn tutkimuksen tuloksena.

Miten meni tänään töissä – oivalluksia hyvinvointimittareiden avulla?
Erilaiset hyvinvointimittalaitteet avustavat oman hyvinvoinnin seurannassa ja muistuttavat huolehtimaan esimerkiksi riittävästä liikunnasta, unesta ja palautumisesta. Ehkäpä mittalaitteet voisivat tukea myös työssä jaksamista ja lisätä työtyytyväisyyttä: Miltä tuntuisi huomata vireystasosi vaihtelut eri työtehtävissä tai oivaltaa yhteyksiä unen, liikunnan ja työn tulosten välillä? Olisiko kiinnostavaa seurata, kuinka kehityt työssäsi, tai havaita työarjen onnistumisia?

Hei, tämä sivusto ei valitettavasti tue vanhentuneita tietoturvattomia selaimia. Päivitäthän uuteen selaimeen, kiitokset!