Kuinka saksalainen Suomi oli 1918?

Vapriikin keskiviikon luentosarjassa käsitellään 21.2. kello 18 saksalaista Suomea. Marjaliisa ja Seppo Hentilä pohtivat, millaisia myönnytyksiä valkoinen Suomi oli valmis tekemään Saksalle vastineeksi sotilasavusta sisällissodan aikaan. Luennolle on vapaa pääsy. Ennen luentoa kello 17 opastettu kierros Tampere 1918 -näyttelyyn pääsylipun lunastaneille.

  • Julkaistu
    20.2.2018
  • Kirjoittanut
    Suvi Syynimaa

Saksalaisen kenraali Rüdiger von der Goltzin komentaman Itämeren divisioonan maihinnousu huhtikuun alussa 1918 punaisten selustaan auttoi valkoiset voittoon punaisista.

Taistelujen tauottua toukokuun alussa 1918 divisioona, noin 13 000 miestä, jäi Suomeen yli puoleksi vuodeksi. Sotilaallisen avun hintana Suomen valkoinen hallitus luovutti kohtalonsa Saksan keisarikunnan käsiin.

Maaliskuussa 1918 Saksan kanssa solmitut valtiosopimukset olisivat tehneet Suomesta siirtomaan, jonka ulkomaankauppaan ja luonnonvaroihin Saksa olisi saanut lähes rajoittamattoman nautintaoikeuden, sanoo Seppo Hentilä.
Lokakuun alussa suomalaiset valitsivat kuninkaakseen Hessenin prinssin Friedrich Karlin, jonka oli tarkoitus lujittaa aseveljeys verisitein. Kesällä 1918 käytiin neuvotteluja Suomen ja Saksan sotilasliitosta, jonka puitteissa Suomen armeija olisi joutunut Saksan yleisesikunnan täydelliseen käskyvaltaan. Tältä Suomi pelastui vain siksi, että Saksa kärsi länsirintamalla tappion, jonka seurauksena marraskuun alussa 1918 koko keisarikunta romahti.

Marjaliisa ja Seppo Hentilän kirja ”Saksalainen Suomi 1918” on ilmestynyt vuonna 2016.

Dosentti Marjaliisa Hentilä on Työväen Arkiston erikoistutkija. Helsingin yliopisto professori emeritus Seppo Hentilä on julkaissut useita teoksia työväenliikkeen historiasta, urheiluhistoriasta, jaetun Saksan ja Suomen suhteista kylmän sodan aikana ja historiapolitiikasta.

 

Hei, tämä sivusto ei valitettavasti tue vanhentuneita tietoturvattomia selaimia. Päivitäthän uuteen selaimeen, kiitokset!